Petojen hovimaalari
Taiteilija Paavo Pelvon kotiateljeessa voi piipahtaa tauluostoksilla. Seinällä komeileva kettutarha on uutta tuotantoa, jossa on hyödynnetty rautalankaa. Keskeneräinen taulu hahmottuu sanonnan hukka perii ympärille. Sakari Martikainen Kuva: Viestilehtien arkistoSAVONLINNA (MT)
Taiteilija Paavo Pelvon töissä pilkehtii huumori. Sivellin on saanut ilveksen pään ja maalitelasta kurkistaa susi. Egyptiläinen sfinksi on ottanut ilveksen muodon ja kuusen latvassa kasvaa suden pää.
Eniten tilaa kankaalta on saanut ilves. Kenties siksi, että se on pedoista ainoa, jonka taiteilija on nähnyt luonnossa. Muut ovat vain jättäneet jälkiä mökkipihan hangille.
Vuonna 1973 Suomen taideakatemiasta valmistunut Pelvo ei ole laskenut, montako taulua hän on uransa aikana tehnyt. Varmasti satoja, sillä pelkästään kotigalleria koostuu kymmenistä tauluista. Yläkerran ateljeen seinustoilla teoksia on vinot pinot.
Ateljee on siisti ja siveltimen jälki tarkka ja hallittu. Hillitty on myös taiteilijan tyyli kertoa tauluistaan. Hän haluaa jättää tulkinnan katsojalle, eikä suostu juuri selittämään teosten taustoja.
Jotain on pääteltävissä siitä, että osa eläimistä on pistetty kaltereiden taakse.
Neliskanttiset ketut kyhjöttävät rautalangasta muotoilluissa häkeissä. Sen Pelvo paljastaa, ettei hän käytä lainkaan turkiksia.
Taiteilija on maalannut myös vangittuja pikkulintuja.
”Tarhaeläimet ovat erilaisia kuin luonnossa”, Pelvo toteaa ympäripyöreästi. Taide puhukoon puolestaan.
Sivellin viihtyy Pelvon kädessä vain talvella. Kesäksi hän vetäytyy vaimonsa kanssa mökille, eikä maalaa siellä juuri lainkaan.
Pelvo on saanut elantonsa taiteesta jo vuosikymmenten ajan. Siinä ajassa hän on tottunut, että leipä tulee pöytään ripotellen. Viimeksi 90-luvun alussa lama tyrehdytti teoskaupan kokonaan.
”Kului vuosi niin, etten myynyt yhtäkään taulua”, hän muistelee.
Myös julkiset ostot tyrehtyvät laskusuhdanteiden aikana. Välillä valtio ostaa paljon tauluja, välillä ei juuri lainkaan.
”Taas on hieman sinkeetä ja varovaisuus näkyy.”
Pelvo on huolissaan nuorista taiteilijoista, koska alalle koulutetaan liikaa väkeä. Useimmilla täytyy olla jokin muu työ maalaamisen ohessa.
Onneksi yksityiset ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia sijoittamaan taiteeseen.
KATJA KOLJONEN
Paavo Pelvon teoksia on esillä Mikkelin taidemuseossa Etelä-Savon aluenäyttelyssä 6.5. asti sekä Savonlinnan maakuntamuseossa Ars Nova ry:n vuosinäyttelyssä 3.6. asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
