PASSIPAIKALLA Urpilainen tärkein

Eduskunnan kyselytunnit ovat oivallinen tilaisuus panna ministerit tärkeysjärjestykseen. Parlamentti testaa joka torstai piikojensa ja renkiensä touhukkuutta.

Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ensimmäisenä toimintavuonna kansanedustajat esittivät yhteensä 159 suullista kysymystä. Asiallisia jatkokysymyksiä tulvi niin paljon, että ministerit antoivat lähes 950 vastausta.

Materiaalia on niin paljon, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) voidaan julistaa nykyhallituksen tärkeimmäksi ministeriksi. Urpilainen vastasi kysyjille yhteensä 128 kertaa, vaikka ei aina ehtinytkään paikalle.

Urpilainen kutsutaan aina, kun euro kolisee kiville. Tälläkin viikolla hän olisi seisonut kansanedustajien edessä tunnin asennossa, jos eduskunta ei olisi lomalla.

Toiseksi tärkeimmällä paikalla on peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.), joka on vastannut 106 kertaa.

Vastausten laadussa on toivomisen varaa. Keskustan Juha Rehulan, Anu Vehviläisen ja Annika Saarikon sekä perussuomalaisten Pirkko Mattilan ja Arja Juvosen rumputuli on ollut niin murskaavaa, että ministeri on kontannut tämän tuosta.

Peruspalveluministerin sektori on vaativa. Liisa Hyssälä (kesk.) ja Paula Risikko (kok.) osoittivat kuitenkin edellisissä hallituksissa, että kyllä se ihmisen hallittavissa on.

Pirkko Mattilan valinta juhannuksen alla hallintovaliokunnan johtoon oli perussuomalaisilta tärkeä sisäinen linjanveto.

Perussuomalaisten ryhmässä karkeasti neljännes on oman yksisilmäisen totuutensa julistajia. Toinen neljännes on ressukoita reuhaajia. Kolmas neljännes etsii rooliaan.

Mattilan voitto selvin numeroin kertoo, että ryhmä pohjimmiltaan arvostaa vakavaa lainsäädäntötyötä.

Listan kolmonen, pääministeri Katainen on vastannut 97 kertaa. Pääministeri kiirehti usein ritarillisesti auttamaan vaikeuksiin joutunutta sektoriministeriä. Katainen selitti myös keskeisiä ulkopoliittisia linjauksia, kuten Islannin sotilaallista ilmavalvontaa pohjoismaisuuden nimissä.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) vastasi 63 kertaa, mutta loppukeväästä hän oli jo kärkikolmikon tahdissa.

Ihalaisen toimintakenttä on yllättävän monipuolinen. Työttömyyden syksyllä pahentuessa hän saanee entistä näkyvämmän roolin.

Maatalousministeri Jari Koskinen (kok.) on hieman yllättäen listan viitonen 55 vastauksellaan. Molemmat nykyiset oppositiopuolueet ovat maataloudesta kiinnostuneet.

Hyvin lähellä tulevat sosiaaliministeri Paula Risikko ja opetusministeri Jukka Gustafsson (sd,). Hallintoministeri Henna Virkkunen (kok.) pääsi vauhtiin vasta kevätkaudella kuntauudistuksen kiihtyessä.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru oli syksyllä terhakka. Koko kevään hän nukkui sikeästi takarivissä.

Eräässä gallupissa ulkomaankauppa- ja Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) olivat parhaita ministereitä.

Kansan mieltä on joskus vaikea ymmärtää. Kyselytunnit ovat lähes ainoa tilaisuus nähdä kaikki ministerit työssään. Stubb (13 vastausta) ja Arhinmäki (18 vastausta) ovat listan ylivoimaiset häntäpään valvojat.

Stubbin Eurooppaministerin posti on keinotekoinen. Se perustettiin vain seuraavan EU-komissaarin välivarastoksi.

Kulttuuriministeri Arhinmäki istui joka torstai uskollisesti ministeriaition eturivissä. Hänelle osoitettiin vuoden mittaan yksi ainoa kysymys. Se koski Veikkauksen johtajien palkkoja.

Seuraavissa hallitusneuvotteluissa kannattaa pohtia, tarvitaanko Suomessa ylipäänsä kulttuuriministeriä. Salkkujako ei ole kiveen hakattu.

Opetusministerin salkku jaettiin poliittisista syistä 1970. Kevyemmän puoliskon haltijaa Meeri Kalavaista (sd.) kutsuttiin silloin kouluruokailuministeriksi.

Kulttuuriministerin nimikkeen otti käyttöön Kalevi Kivistö (kd.) ja siihen jämähdettiin.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF