Ministeri Kiuru on valmis lisäämään sanktioita ja sakkoja, jotta vanhustenhoidon laiminlyönnit saadaan kuriin – "Yksityisten hoivakotien yhteiskunnalta saamat voitot ovat olleet ylimitoitettuja"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ei pidä ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia nopeana eikä tehokkaana toimenpiteenä hoitajapulaan. Jo yksistään kielitaitovaatimusten täyttäminen vie aikaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Aluehallintovirasto keskeytti reilu viikko sitten Pihlajalinnan hoivakodin toiminnan Sastamalassa osittain, koska asiakas- ja potilasturvallisuus oli vaarantunut merkittävästi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan esimerkki osoittaa, että vanhustenpalveluiden kriisi ei ole ohitse.

"Monet isot terveysjätit eivät ole saaneet palvelujen laatua sellaiseksi, että asiaa voitaisiin katsoa vain positiivisella hyminällä", Kiuru sanoo MT:lle.

"Sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat vannoivat korjaavansa suuntaa, menee kuukausia ja olemme jälleen tilanteessa, että on paljastunut vakavia laiminlyöntejä. Kovin vähän on näköjään opittu", hän jatkaa

Ministeri on pohtinut, kuinka vakavia keinoja tarvitaan, että hoiva-alan toimijat ymmärtävät nykyisen menon tulleen tiensä päähän.

Vanhustenhoidon hoitajamitoitus kirjataan lakiin, mutta se ei riitä. Kiuru on myös valmis laajentamaan sanktioita, sakkoja ja erilaisia kieltotoimia vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä.

"Yksityisten hoivakotien yhteiskunnalta saamat voitot ovat olleet ylimitoitettuja, kun palvelun laatu todetaan näin heikoksi. On päätettävä uudestaan, millaisia korvauksia kunnat voivat maksaa palvelujen järjestämisestä yksityisille toimijoille."

Voisivatko vanhukset saada vahingonkorvauksia yksityisissä hoivayhtiöissä tapahtuneista laiminlyönneistä?

”Mikäli asiakkaalla on kunnalta saatu palveluseteli tai hän ostaa palvelun itse yksityiseltä palveluntuottajalta, palvelu on kuluttajansuojalain piirissä. Sen perusteella asiakkaalla tai hänen omaisellaan voi olla oikeus vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen", Krista Kiuru vastaa MT:lle.

Ministeri kertoo, että julkisesti järjestettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuomista kuluttajansuojalainsäädännön piiriin selvitetään parhaillaan oikeusministeriön asettamassa työryhmässä.

"Vahingonkorvauslakia sovelletaan lisäksi yleislakina kaikkiin julkisiin ja yksityisiin palveluihin. Sen mukaisesti asiakkaalla on mahdollisuus saada korvausta aiheutuneesta vahingosta vahingon aiheuttajalta.”

Vanhustenhoidon hoitajamitoitus on ollut syksyn kuuma puheenaihe. Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnoksessa ehdotetaan, että iäkkäiden ihmisten ympärivuorokautisen hoivan sitova 0,7:n henkilöstömitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020. Siirtymäaika kestää kevääseen 2023.

Mitoituksen toteuttaminen vaatisi arvioiden mukaan noin 4 400 hoitajaa. Kiurun mukaan hoitajamitoituksen lisäys on vain jäävuoren huippu. Sote-alalle tarvitaan lähivuosina paljon enemmän uusia työntekijöitä.

"Aikaisemmin erityisen vetovoimainen sosiaali- ja terveysala ei kiinnosta enää nuoria kuten ennen. Notkahdus johtuu varmasti myös siitä, että alasta on keskusteltu hyvin pitkään julkisuudessa negatiivisessa sävyssä. Poliitikoilla olisi tässä opittavaa."

Krista Kiuru on joutunut eduskunnassa kokoomuksen ja perussuomalaisten grilliin vanhustenhuollon hoitajamitoituksen toteutumisen aikataulusta. Ministerin mielestä hoitajamitoituksesta keskustelu on ollut surullista ja opposition kritiikki teennäistä.

"Asiat olisivat nyt toisella tolalla, jos eduskunta olisi laittanut hoitajamitoituksen kuntoon yhteisellä lakialoitteella kevätkaudella. Silloin vain kokoomus vastusti hoitajamitoitusta. Itse olen odottanut uudistusta vuodesta 2011 lähtien, ja toivon, että se tulee valmiiksi suunniteltua nopeammin."

Nykyinen minimisuositus vanhusten hoivakodeissa on 0,5 hoitajaa kahta asiakasta kohden. Kiurun mukaan suositustaso on kuitenkin sallinut sen, että koulutettu henkilökunta tekee paljon muitakin tehtäviä kuin hoitotyötä.

Uudessa laissa välillistä tukipalvelutyötä ei enää lasketa hoitajamitoitukseen.

"Silloin kuin asukkaat olisivat tarvinneet hoivaa ja hoitoa, työntekijät ovat siivonneet, laittaneet ruokaa ja pesseet pyykkiä. Jatkossa käyttöön tulee pyykkäysmitoituksen sijaan todellinen hoitajamitoitus, kun tukipalvelut tulevat muiden ammattiryhmien hoidettavaksi", Kiuru korostaa.

Sote-alan koulutuksen saaneista yli 70 000 tekee muita kuin oman alansa töitä. Kiurun arvion mukaan reservistä enintään noin 10 000 voisi palata takaisin hoitotyöhön.

Myös osa-aikaisten työntekijöiden vakinaistamisella on mahdollista saada lisää hoitajia. Lisäkoulutustakin tarvitaan.

Kiuru ei pidä ulkomaalaisen työvoiman rekrytointia nopeana eikä tehokkaana toimenpiteenä hoitajapulaan. Jo yksistään kielitaitovaatimusten täyttäminen vie aikaa.

"Emme voi ajatella, että kuka tahansa ulkomailta kelpaisi tekemään näitä tärkeitä töitä."

Lue myös: Ministeri Kiuru lupaa nuorille ensiavun mielenterveysongelmiin kouluterveydenhoitajalta – "Yhteiskunnalla ei ole varaa siihen, että parhaassa kasvuiässä olevat nuoret joutuvat kärsimään näin paljon"