EU-komissio haluaa lyhentääviljelijöiden lomituksia ja äitiyslomaa
Viljelijöiden sijaisapua uhkaa iso karsinta. Lomituspalveluja saisi jatkossa enimmillään kolme kuukautta vuodessa.
Äitiysloman ja vanhempainloman sijaisapu rajattaisiin kuuteen kuukauteen vuodessa.
EU-komissio hyväksyi juhannuksen jälkeisellä viikolla maatalousalan uudet suuntaviivat ja ryhmäpoikkeusasetuksen. Ne julkaistiin unionin virallisessa lehdessä.
Maatalouslomittajat-yhdistyksen toiminnanjohtaja Raimo Kivineva laskee komission linjausten merkitsevän 30–35 prosentin vähennystä lomittajien työpäiviin.
”Säädökset rajoittaisivat merkittävästi sijaisapua. Ne työllistävät paljon.”
Kivineva arvioi, että uhattuna on varsinkin erityisperusteinen sijaisapu. Tällaista on esimerkiksi varusmiespalveluksen, opintovapaan tai tuottajajärjestön kokouksen ajaksi saatu sijaisapu.
Supistukset merkitsisivät yli tuhannen maatalouslomittajan työpaikkaa. Monet heistä työskentelevät alueilla, joilla muun työn saanti on vaikeaa.
Suomessa työskentelee yli 4 000 päätoimista maatalouslomittajaa.
Nyt sijaisapua voi sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella saada 300 päivää tai 365 päivää. Sijaisapua saa koko äitiys- ja vanhempainloman ajan, 11 kuukautta.
”Vanhempainloman sijaisapu liittyy Suomessa väestöryhmien tasa-arvoiseen kohteluun”, johtaja Antti Huhtamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta huomauttaa.
Tämä on yksi peruste, jolla Suomi voi hakea poikkeuksia lomituksen sääntöihin. Muitakin pehmennyksiä haetaan. Komissio lupaa poikkeuksia hyvin perustelluista syistä.
Suomessa ei ole vielä tarkoin pohdittu, mitä poikkeuslupia lomituksiin haetaan ja millä perusteella.
Komission päätös tuli lomakauden jo alettua.
Lomituspalvelujen kehittämisryhmä huomioi komission suuntaviivat, kun se syyskuun lopussa tekee ehdotuksiaan. Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuun puolivälissä.
Huhtamäki uskoo Suomen neuvottelevan poikkeuksista vasta syksyllä EU-virkamiesten kanssa. Hän on kehittämisryhmän varapuheenjohtaja ja Kivineva asiantuntija.
”Lomituksiin tulee joka tapauksessa isoja muutoksia ensi heinäkuussa ”, Huhtamäki ennakoi.
Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa työryhmältä säästöehdotuksia. Lomituksista säästetään taas viisi miljoonaa euroa. Lomitusten kehittäminen on ryhmän varsinainen työ.
Komissio perustelee valtiontukien suuntaviivoja eurooppalaisen maatalouden tasapuolisilla kilpailuedellytyksillä. Lomitusten alasajosta ei Huhtamäen mukaan ole kysymys.
”Lomitukset eivät ole pääasiallinen kohde.”
Huhtamäki pitää valtiontalouden suuntaviivoja ohjeistuksena, johon komissio toivoo jäsenmaiden suuntaavan. Lomituksia ei Euroopassa juuri tunneta.
”Oikeansuuntaiset toimet riittänevät”, Huhtamäki rauhoittelee.
Suomessa käydään ensi keväänä eduskuntavaalit, mikä Huhtamäen mukaan saattaa sekoittaa lomitusmuutosten valmistelua. Teknisiä haasteitakin riittää.
Kivineva arvostelee muutosten aiottua voimaantuloa heinäkuun alusta.
”Alkuvuosi toimittaisiin eri säännöillä kuin loppuvuosi.”
Suomi lähetti useita muutosehdotuksia ja vastaehdotuksia, ennen kuin komissio kesäkuun lopussa julkaisi kantansa lomituksista.
Suuntaviivat-säädösten viimeisissä lauseissa mainitaan, että komissio voi asianmukaisesti perusteluista syistä myöntää poikkeuksia.
Komissio voi pidentää toteutusaikaa.
Luopumistuessa valtiontuen suuntaviivat merkitsevät sitä, että järjestelmä loppuu vuoden 2018 jälkeen.
Muissa Euroopan unionin jäsenmaissa vastaavat järjestelmät lopetetaan.
JUHANI VIITALA
Vanhempainloman sijaisapu
liittyy Suomessa väestöryhmien
tasa-arvoiseen kohteluun.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
