Villiintyneen taimikon voi vielä pelastaa
Sune Baarman (vas.) sai kuukausi sitten haltuunsa metsätilan, jossa metsätaloustarkastaja Fredrik Adamsson neuvoo tekemään kiireesti taimikon raivauksen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoraasepori (MT)
Sukellamme sateiseen metsään. Kuusenoksat räpsähtelevät silmille ja koivunvitsat takertuvat reppuun. Pääsemme kuitenkin eteenpäin, joten tilanne ei ole toivoton.
Raaseporin Karjaalla asuva Sune Baarman, 40, peri vanhemmiltaan sukupolvenvaihdoksessa reilu kuukausi sitten noin 50 hehtaarin kokoisen metsätilan.
Siemenpuuhakkuun jälkeen luontaisesti syntynyt taimikko on saanut kasvaa vapaasti 15–20 vuotta. Metsäkeskuksen Rannikon alueyksikön tarkastajan Fredrik Adamssonin mukaan tiheikkö olisi tarvinnut raivaussahan käsittelyä kymmenisen vuotta sitten.
Tarkastaja pyörähtää neljän metrin mittakepin kanssa kierroksen ja laskee kehän sisäpuolelle osuneet rungot. Noin 30. ”10 runkoa koealalla riittäisi hyvin”, Adamsson sanoo.
Hän neuvoo raivaamaan kaksi kolmasosaa puista pois, jolloin runkoluku tippuu 2 000:een hehtaarilla.
Aivan heti raivaussahan kanssa ei voi mennä urheilemaan, sillä siemenpuut täytyy ensin poistaa. Järeiden mäntyjen ja kuusten alle saattaa korjuussa jäädä taimia, mutta kehityskelpoisia kuusia ja koivuja jää silti runsaasti.
Vaikka taimikonhoito tietää metsänomistajalle vain kustannuksia, Adamssonin mukaan se kannattaa.
Taimikon raivaus lisää kasvatettavien puiden kasvua ja nopeuttaa metsikön kehittymistä myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi.
Kemeratukea täytyy hakea kahden kuukauden sisällä taimikon raivauksesta. Metsäkeskuksen tarkastaja tulee mittaamaan kannoista, oliko taimikko ylitiheä, poistettiinko alalta tarpeeksi taimia ja varmistaa, että jäävä puusto vastaa Tapion suosituksia.
Eteläisessä Suomessa tukea maksetaan vajaasta sadasta eurosta reiluun kahteen sataan euroon hehtaaria kohti riippuen, onko kohde vaikea vai ei. Ulkopuolisella teetetystä työstä maksetaan hieman enemmän.
Vaikka välillä saattaa tuntua siltä, että kemeratuella tuetaan hoitamattomuutta, Adamsson patistaa metsänomistajia hoitamaan taimikot ajallaan.
”Kuusivaltainen taimikko pitäisi raivata 4–7 metrin valtapituudessa. Jos hoito myöhästyy, koivut ohittavat kuusen pituuskasvussa ja kuusen kasvu hidastuu niin paljon, ettei tuki korvaa tappioita”, hän opastaa.
Elykeskuksen maataloustarkastajana työskentelevä Baarman ei ole vielä päättänyt, raivaako hän taimikon itse vai teettäisikö työn ulkopuolisella.
Tuore metsänomistaja aikoo kuitenkin pitää metsistään huolta.
”Metsät ovat kohta Suomen ainoa vientituote, kun kännykät eivät mene kaupaksi”, hän myhäilee.
Adamsson neuvoo metsänomistajia tutustumaan metsäkeskuksen ylläpitämään maksuttomaan Metsään Palstat -verkkopalveluun. Palvelussa metsänhoitotöitä tekevät urakoitsijat löytävät helposti hoitoa tarvitsevien tilojen omistajat.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
