Laajakaistaa rakennettu maakunnissa vaihtelevaan tahtiin
Laajakaista kaikille -aloite on poikinut kolmen vuoden aikana pian kolmisenkymmentä paikallista verkkourakkaa. Tukihakemuksia myös seisoo sekä Viestintävirastossa että elykeskuksissa ruuhkaksi asti, mikä on aiheuttanut turhautumista.
Tilanne on jakautunut: Hämeestä ja Keski-Pohjanmaalta ei löydy ainuttakaan verkkohakemusta edes viranomaisten käsittelystä. Eniten hakemuksia on liikkeellä tai suunnittelussa Pohjois-Savossa.
Niin liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM), Viestintävirastossa kuin maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) ollaan silti luottavaisia, että tavoite nopeista, kiinteistä tietoverkoista on toteutettavissa.
”Kunnissa ensin odoteltiin, että isot operaattorit lähtisivät mukaan. Mutta nyt on otettu aloite omiin käsiin eikä enää odotella”, rakennusneuvos Juha Parantainen LVM:stä kehuu.
Hän pitää paikallisten verkkoyhtiöiden ja -osuuskuntien syntymistä lähes kansallisena merkkitekona.
”Tämä on erittäin myönteinen asia. Alueelliset verkkoyhtiöt ovat sidoksissa alueeseensa, niillä on yhteiskunnallinen tehtävä.”
Parantainen arvioi, että laajakaistaverkkojen käyttö saattaa jopa tulla niiden ansiosta pitkässä juoksussa halvemmaksi. Osuuskunnilla ja kuntien osaksi omistamilla yhtiöillä ei ole yhtä kovia tuottotavoitteita kuin kansainvälisesti kilpailevilla isoilla operaattoreilla.
”Toiminta ei voi olla kannattamatonta, mutta tärkeintä on, että asukkaat saavat yhteytensä.”
Maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho MMM:stä katsoo, että kansallinen laajakaistahanke on ollut iso oppimisprosessi. Tukikuvio on uusi niitä käsittelevälle Viestintävirastolle ja elykeskuksille.
Samoin hakijat ovat ensikertalaisia: suurin osa verkkoyhtiöistä tai -osuuskunnista on perustettu tätä tarkoitusta varten.
Hallintojärjestelyiden alkukangerruksista huolimatta maakuntien laajakaista-asiamiesten keskuudessa on hänen mukaansa myönteinen vire.
”On kaikille opettelun paikka, että tämä saadaan pyörimään.”
Selkäinaho myös rauhoittelee alueiden pelkoja siitä, ettei kaikkia hankkeita ehditä toteuttaa ennen ensi vuoden loppuun päättyvää EU:n rahoituskautta.
”Tilanteesta on jo keskusteltu EU-komission kanssa, ja sieltä on väläytetty lisäajan mahdollisuutta.”
Yksikön päällikkö Petri Makkonen Viestintävirastosta kertoo, että sisällä on kutakuinkin 65 tukihakemusta. Hän myöntää hakemusten pitkän virelläolon, mutta katsoo sen pitkälti johtuvan siitä, että lain muotoilu kannustaa laittamaan hakemukset vireille vajavaisin tiedoin.
”Monet hakemukset odottavat käytännössä suunnitelmia toteutettavasta verkosta ja kustannusarviosta. Ilman niitä emme pysty tukipäätöksiä tekemään”, hän kertoo.
”Joko me emme saa minkäänlaista verkkosuunnitelmaa tai suunnitelmat muuttuvat prosessin aikana useampaan kertaan.”
Usein saadut verkkotiedot ovat myös ristiriitaisia. ”Yleensä heitot ovat olleet aika pieniä, mutta suurimmillaan kymmeniä kilometrejä. Silloin puhutaan useista satojen tuhansien erosta kustannusten osalta”, hän muistuttaa.
Viestintävirasto käsittelee osan rakentamiseen myönnettävistä tuista, osan taas jakavat elykeskukset. Jako menee sen mukaan, kuuluuko verkon sijaintikunta korkeamman vai matalamman tuen piiriin.
Ylitarkastaja Antero Kauppinen Pohjois-Savon elykeskuksesta toteaa, että monien hankkeiden rakentamista on aloitettu jo ilman tukipäätöstä, mikä on hankaloittanut virkamiehistön urakkaa.
”Toisaalta hankkeita olisi toteutettu paljon (nykyistäkin) vähemmän, jos pelkkä tukiprosessi olisi ohjannut etenemistä”, hän huomauttaa.
Makkosen mukaan paikallisia hankkeita on pyritty nyt ohjeistamaan niin, että hakemusta täydennettäisiin vasta, kun lopulliset verkkosuunnitelmat ovat selvillä.
”Kerralla kuntoon -mentaliteetti nopeuttaisi sekä oman hankkeen että kaikkien muidenkin käsittelyä.”
Helpotusta toivotaan myös saatavan uudesta rahoituslaista, joka astuu voimaan tänään. Jatkossa haettuihin laajakaistaurakoihin voi saada julkisesta tuesta puolet ennakkona.
Juha Parantainen tähdentää, että komission vaatimuksesta järjestely koskee vain tästä lähin vireille jätettäviä hankkeita.
”Vaikka lakimuutos on sinänsä tarpeellinen, uusi haaste syntyy siitä, että meillä on jatkossa kahden lain mukaisia hankkeita”, toteaa Petri Makkonen.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
