Kovaa kilpailua viljelymaasta
Vuonna 2050 maailma tarvitsisi ruokaa vähintään 75 prosenttia nykyistä enemmän väestönkasvun takia, mutta muun muassa typen ja fosforin sekä puhtaan veden saatavuus rajoittaa tuotannon kasvua.
Kiina ja jotkut vauraat arabimaat ovat alkaneet varmistaa ruokahuoltoaan ostamalla ja vuokraamalla viljelymaata muualta, kansliapäällikön tehtävistä eläkkeelle jäänyt Jarmo Vaittinen arvioi.
Aasiassa on yli puolet maapallon väestöstä, mutta vain 30 prosenttia peltoalasta ja 14 prosenttia mahdollisesta uudesta viljelymaasta.
Sen sijaan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on kymmenesosa väestöstä, 13 prosenttia peltoalasta ja jopa neljännes pelloksi raivattavissa olevasta maasta.
”Kiinalaiset ovat ostaneet tai vuokranneet jo yhteensä lähes neljä kertaa Ranskan kokoisen alan Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Kaikki ruoka rahdataan Kiinaan”, Vaittinen sanoi.
”Mitä verisempi diktaattori, sitä mieluisampi maa näyttäisi olevan kiinalaisille.”
Länsimaissa asuu 16 prosenttia väestöstä, nykyisestä pellosta on reilu neljännes ja pelloksi raivattavissa olevasta maasta vajaa neljännes.
”Ilmastositoumus rajoittaa kuitenkin uuden pellon käyttöönottoa. Esimerkiksi Suomessa se käytännössä lopettaisi humuspitoisten maiden pellonraivauksen.”
Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoiseen maatalouteen. Muutos vuoteen 2080 mennessä on rajuin Välimeren alueella sekä pohjoisessa Euroopassa, Vaittinen ennakoi.
”Espanjan seudulla on luvassa selvästi nykyistä lämpöisempää ja kuivempaa. Pohjois-Suomessa ja Kuolan alueellakin ilmasto lämpenee tuntuvasti, mutta myös vettä on tiedossa aiempaa enemmän.”
Tämä merkinnee satopotentiaalien kasvua. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin uusien kotimaisten lajikkeiden kehittämistä. Myös talvituhoriskin kasvuun on syytä varautua.
”Ei Suomesta ole tulossa jatkossakaan mitään vilja-aittaa, vaan hyötyjänä on nimenomaan nurmi. Siksi Suomen pitää huolehtia oman meijeriteollisuuden ja nautatuotannon kilpailukyvyn säilyttämisestä”, Vaittinen korosti.
TIINA TAIPALE
Kiinalaiset ovat ostaneet tai
vuokranneet jo
yhteensä lähes neljä kertaa
Ranskan kokoisen alan Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.
jarmo vaittinen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
