VERKOSSA SANOTTUA Miksi maataloustukia maksetaan?
MT:n juttu maataloustuista perjantaina 13.3. sai lukijat liikkeelle. Juttu kertoi suurimpien viljelijätukien suunnasta sonkajärveläiselle maitotilalle, mutta keskustelua heräsi tuista ja ruuan hinnasta yleensä.
”Miksi joitakin yrittäjiä tuetaan, mutta toisia ei?” Mikko Pöntiö kyseli.
”Maataloustuistahan hyötyy kuluttaja. Ilman tukia hinnat olisivat aivan toista luokkaa. Tuet, jotka viljelijä saa, menevät tuotannon pyörittämiseen”, Kaarina Joki kirjoitti.
”Muut yrittäjät pystyvät siirtämään tuotantokustannukset tuotteen hintaan, maitotilalliset eivät pysty”, vastasivat Raisa Kännö ja Marja Signell:
”Ihan siksi tuetaan maataloutta, että meidän kuluttajien ei tarvitsisi maksaa elintarvikkeista niiden oikeaa hintaa. Toimisihan se niinkin päin, että me kuluttajat täyteltäisiin aina kassakuitin perusteella tukilaput ja haettaisiin sitten jälkikäteen sitä tukea ruoan ostamiseen.”
Tanja Jaakkola ei asu Suomessa, mutta ihmettelee, ”miksi maataloutta niin kovasti tuetaan”. ”Miksi tuotteista ei voisi pyytää isompaa hintaa, joka kattaisi kustannukset paremmin?”
Auli Junikka vastasi: ”Voitaisiinhan me yhdessä päättää, että tästä lähin maitolitra maksaa viisi euroa, kananmunat kympin kenno ja lihakilo satasen. Ja se olisi vasta se tuottajan osuus. Ei ne pellot pyhällä hengellä ruokaa kasva eikä lehmät lypsä pelkästä rapsuttelusta...”
Junikan mukaan maitolitran tuottaminen maksoi vuonna 2010 jo 85 senttiä, nyt ehkä euron. ”Ja tuottajahinnat pyörivät nykyään välillä 35–41 senttiä...”
Ulkosuomalainen Jaakkola ilmoitti olevansa valmis maksamaan maitolitrasta euron enemmänkin, jotta tuottaja saisi osansa, ”vaikka en rikas olekaan”.
Asko Matikaisen mukaan tuottajahinta on Ruotsissa noin 30 senttiä kilo ja tuet pienemmät. ”Täällä Ruotsissa ei tosiviljelijätkään pääse lähellekään noita summia, vaikka peltoa on monta tuhatta hehtaaria.”
Katri Mäki huomautti, että viljelijä ei saa määritellä itse maidon, lihan tai kananmunien myyntihintaa, vaan sen tekee ostaja eli meijeri, lihatalo tai mylly.
Pekka Niemensivun mielestä maataloutta ei voi sanoa normaaliksi yrittäjyydeksi, sillä muilla aloilla on mahdollista aloittaa nollasta, menestyä ja saada aikaan velaton yritys.
”Sen sijaan, jos ostaa markkinahintaan pellot, rakentaa navetan ja hankkii karjan ja koneet, niin velkamäärä on sellainen, ettei siitä (juuri) kukaan selviä.”
Marjo Haukilahden mielestä on tyhmää julkaista vain yhden yrittäjäryhmän tuet. ”Kaikki yrityksille maksettavat tuet pitäisi julkaista tai mitäpä jos lakkautettaisiin ne? Maataloustuistakin suurin osa kertyy ihan välillisesti maataloudesta työllistyvien palkkoihin.”
Maija Karvinen huomauttaa, etteivät suurimmat tuet mene suinkaan maatiloille, vaan ”suurimpien tukien saajat olivat korkeakoulut, ely-keskukset, proagriat, tutkimuslaitokset ja niin edelleen.”
Kari Partasella on kateellisille neuvo: ”Ei muuta kuin viljelijäksi. Tiloja on myynnissä koko ajan.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
