
Riikka Purra tyytyväinen talouskirjauksiin – ”Yhdellä kaudella ongelmia ei voida korjata”
Tuoreen valtiovarainministerin mukaan Suomen talouden haasteet ovat rakenteellinen alijäämä, velan määrä sekä nettomaksajien vähyys.
Tiukka paikka. Valtiovarainministeri Riikka Purra on perussuomalaisten puheenjohtajana joutunut viime päivinä käsittelemään aivan muita kuin ministeriön asioita. Puntarissa on ollut hallituksen yhtenäisyys ylipäänsä. Kuva: Kari SalonenValtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo hallituksen ottavan todella vakavasti julkisen talouden tilan.
”Puhutaan rakenteellisesta alijäämästä, velan tasosta ja ennen kaikkea siitä, että järjestelmän maksajat tässä maassa eivät riitä”, Purra listaa.
Tuore valtiovarainministeri kuvaa hallitusohjelmaa hyvin sopeuttavaksi. Mukana on Purrasta työllisyyttä ja kasvua edistäviä toimia, mutta ne eivät yksin riitä.
”Yhdellä kaudella ongelmia ei voida korjata, vaan tarvittaisiin kaksi suunnilleen samanlaista kautta”, hän arvioi.
Purran mukaan olisi tärkeää, että taloudessa olisi sen verran liikkumavaraa sopeutuksien jälkeen, että mahdollisiin kansainvälisiin tilanteisiin pystyttäisiin reagoimaan.
Purra kehuu hallituksen polttoainekompromissia erittäin hyväksi.
”Seuraamusmaksumallilla saatiin niin sanottu hintakatto jakeluvelvoitteen hinnannostovaikutukselle”, Purra perustelee kompromissia.
Valtion etsiessä uusia tuloja Purran mielestä oli pienempi paha nostaa 10 prosentin arvonlisäverokantaa kuin esimerkiksi ruuan.
”Vaikutus esimerkiksi lääkkeen hintaan tällä nostolla on hyvin pieni, ja lääkkeitä paljon tarvitsevien maksukatto säilyy edelleen”, hän sanoo.
Korkoriski on Purrasta tunnistettu hallituksessa hyvin, vaikka korkojen kehitys on vaikeasti ennustettavissa.
”Todennäköisesti uusi normaali asettunee matalia korkoja suuremmalle tasolle”, hän pohtii.
Purra painottaa veronalennuksien kohdistuvan pieni- ja keskituloisiin lapsiperheisiin, vaikka myöntääkin suurituloisten verotuksen muuttuvan solidaarisuusveron alarajan nostamisen myötä.
”Samalla joudutaan tekemään myös ikäviä leikkauksia”, Purra jatkaa.
”Keskiössä on työnteon esteiden poistaminen niin, että aina olisi ihmisen järkevä tehdä töitä”, hän lisää.
Purra kertoo jokaiseen sektoriin kohdistuvan jonkinlaisia säästötoimenpiteitä, kun ainakin hallintoa tehostetaan.
”Kehitysavusta tämä hallitus tulee leikkaamaan yli miljardin”, hän antaa esimerkin hyvästä säästökohteesta.
”Samalla joudutaan tekemään myös ikäviä leikkauksia” Riikka Purra
Purran mielestä aiemmin mainitsemansa ”maksajapula” ei ratketa avoimella maahanmuutolla. Hänellä ei ole kuitenkaan mitään sitä vastaan, että Suomeen tulee maahanmuuttajia, kunhan heidän taloudellinen vaikutuksensa yhteiskunnalle olisi myönteinen.
”Valitettavasti verotustasomme ei esimerkiksi houkuttele maahan huippuosaajia”, Purra kritisoi.
Yrityselämän kritiikkiiä maahanmuuttajien tulorajan nostamiseen hän ei ymmärrä.
”Sellaisetkin yritykset, jotka tarvitsevat kapean alan huippuosaajia, ovat olleet huolissaan muutaman sadan euron tulorajan nostosta, mitä kyllä ihmettelen.”
Orpon hallitus nostaa työperäisen maahanmuuttajan tulorajaa 1 600 euroon.
Purra sanoo, että Suomi siirtyy maahanmuuttopolitiikassa nyt Ruotsin ja Tanskan suuntaan, joissa on tiukemmat ehdot maahanmuuttajille.
”Yhteisvelalle sanomme kuitenkin edelleen ei” Riikka Purra
EU-asioissa hallitus pyrkii vaikuttamaan aiempaa paremmin ennakkovaikuttamista lisäämällä.
”Suomi haluaa jatkossa, että ennen komission esityksiä meillä olisi oikeita henkilöitä neuvottelemassa jokaisella tasolla hyvissä ajoin”, Purra kuvaa.
Purran perussuomalaiset hyväksyvät rahoitusmekanismien muutokset, kunhan niillä autetaan Ukrainaa tai vastataan Yhdysvaltojen kilpailuun.
”Yhteisvelalle sanomme kuitenkin edelleen ei, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu”, hän tarkentaa.
Loppuun Purra lupaa perussuomalaisen presidentinvaaliehdokkaan elokuun puolivälin puoluekokouksesta.
”Virallisen päätöksen jälkeen kampanjointi alkaa”, hän summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






