Hirvien hääseremoniat meneillään
ajankohtaista luonnosta
Suurin maanisäkkäämme hirvi on vaikuttava näky, sillä aikuinen sonni saattaa painaa jopa 500 kiloa ja sen hartiakorkeus lähennellä kahta metriä.
Kesän aikana urokset valmistautuvat lisääntymisaikaa varten kasvattamalla sarvet. Sarvien muoto vaihtelee hankosarvisista lapiosarvisiin ja niiden tarkoitus on herättää kunnioitusta kilpakosijoissa sekä ihailua naaraissa.
Kiima-aika ajoittuu pääosin syyskuuhun. Siihen mennessä hirvi keloo sarviensa nahkapeitteen hankaamalla niitä puihin ja oksiin.
Kiiman aikana hirvisonni tekee maahan niin sanottuja kiimakuoppia kaivamalla etujaloillaan maata ja virtsaamalla sitten tekemäänsä kuoppaan. Tämän jälkeen sonni usein piehtaroi kuopassa voimistaen siten omaa hajuaan.
Kiima-aikaan hirvien ääntely on vilkkaimmillaan, urokset ja naaraat viestivät toisilleen monin eri tavoin ääntelemällä.
Hirvisonnin on oltava valppaana, sillä naaraan paritteluvalmius kestää vain vuorokauden tai kaksi. Uros saattaa seurata mielitiettyään muutaman päivän ajan odottaen otollista hetkeä. Naaraalla taas voi olla useita ihailijoita perässään.
Urokset tarkkailevat toistensa sarvia ja tasaväkisen haastajan ilmaantuessa sonnit voivat mitellä voimiaan. Ottelussa sarvet asetetaan vastakkain ja vahvempi sonni työntää vastustajan pois tieltään.
Hirvien liitto kestää vain lyhyen aikaa ja uros voi paritella useamman kuin yhden naaraan kanssa saman syksyn aikana. Mikäli naaras ei tule kantavaksi, se tulee myöhemmin uudelleen kiimaan. Hirvilehmä kantaa noin 8 kuukautta ja synnyttää 1–3 vasaa keväällä.
Syksyisessä metsässä kulkeva voi onnistua kuulemaan lähistöllä olevan hirvisonnin nenä-äänteistä öhkinää.
Luonto vaihtaa syksyn värejä, ilma viilenee ja illat pimenevät, sonnin hiljainen kutsu tavoittelee naarasta luokseen.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee
luontokartoittajaksi.
Hän kertoo ajankohtaisista
luontoasioista tällä palstalla
noin kahden viikon välein.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
