Joka viides terveyskeskuslääkäripuuttuu tai on korvattu ulkopuolisella

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä Hausjärven ja Lopen asemat ulkoistettiin Mediverkolle. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Pula terveyskeskuslääkäreistä on pahin Kainuussa. Siellä on auki 15 terveyskeskuslääkärin paikkaa, kun niitä kaikkiaan on 68, kertoo Lääkäriliiton tekemä kysely.

Lääkäreistä puuttuu Kainuussa 22 prosenttia. Lääkäriliitto katsoo, että lääkäreitä on liian vähän, jos 10 prosenttia tehtävistä on täyttämättä.

Koko Suomessa viroista on täyttämättä 6,5 prosenttia. Terveyskeskuslääkäreitä on yhteensä noin 50 enemmän kuin viime vuonna. Mutta uudet lääkärit on saatu suuriin kaupunkeihin.

Ongelmat keskittyvät harvaan asutuille seuduille. Kainuun lisäksi tilanne on vaikea Itä-Savossa. Koko maassa lääkärin tehtäviä on avoinna 246.

Lääkäripulaa paikataan vuokralääkäreillä ja ostopalveluilla. Noin 12 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä on vuokralääkäreitä tai toiminta on kokonaan ulkoistettu. Määrä ei ole lisääntynyt viime vuodesta, mutta yhteensä joka viides lääkäri puuttuu tai on korvattu ulkopuolisella.

Ulkoistaminen terveydenhuollossa ei ole uusi asia. Esimerkiksi fysioterapiaa on ostettu kunnissa pitkään.

Mutta nykyisin palveluiden ostaminen leviää uusille aloille ja alihankkijalla voi olla alihankkija.

Valvovalle viranomaiselle se aiheuttaa lisää työtä.

”Valvonta on vaikeaa, kun alihankinnasta tulee monimutkaisia ketjuja. Meillä ei ole edes toimivaltaa tarkastaa yksityisten yritysten toimintaa. Se asettaa haasteita potilasturvalle”, sanoo ryhmäpäällikkö Markus Henriksson sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta Valvirasta.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve puolustaa ostopalveluja. Hänen mukaansa ostettu lääkäri on paikalla.

”Ostopalvelujen kustannuksia verrataan usein virkalääkäreiden kustannuksiin. Mutta vertailu on mahdoton, jos virat ovat olleet pitkään auki, eikä lääkäriä ole yrityksistä huolimatta saatu”, Pälve sanoo.

Pälveen mukaan ostopalvelu pitäisi suunnitella paremmin ja etukäteen.

”Lääkäri ostetaan tai vuokrataan yleensä vasta viimeisessä hädässä, kun kaikki muut keinot on kokeiltu. Suomessa on yksi ainoa ulkoistus, joka on strategisesti suunniteltu. Tampereella yksikkö ulkoistettiin, jotta saataisiin vertailutietoa itse tuotettuihin palveluihin”, Pälve sanoo.

Rääkkylässä on ulkoistettu terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalipalvelut. Rääkkylästä onkin tullut ennakkotapaus siitä, miten paljon kunta voi antaa tehtäviä pois.

Lain mukaan kunnan täytyy järjestää terveydenhuolto, mutta käytännössä sitä ei tarvitse toteuttaa itse.

Henrikssonin mukaan kiistaa on syntynyt, onko valta tehdä päätöksiä edelleen virkamiehillä, vai onko se siirtynyt yksityiselle yritykselle.

”Kunnanjohtajan mukaan kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä. Mutta meidän tehtävämme on tutkia, onko järjestely laillinen”, Henriksson sanoo.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä Hausjärven ja Lopen terveyskeskukset on ulkoistettu.

”Rekrytointi niihin ei kerta kaikkiaan onnistunut. Nuoret eivät halua pieniin terveyskeskuksiin, koska niissä ei saa tukea vanhemmilta kollegoilta. Nuoret kokevat suuret terveyskeskukset turvallisemmiksi”, johtajaylilääkäri Pertti Knuth sanoo.

Hausjärven ja Lopen vastaanotoilla on 3–5 lääkäriä.

Riihimäellä lääkärivaje on juuri nyt 20–25 prosenttia. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti.

”Viime vuonna ei ollut yhtään virkaa auki. Nyt kaksi lääkäriä jäi äitiyslomalle, emmekä ole vielä saaneet sijaisia. Kesää kohden tilanne paranee”, Knuth sanoo.

Knuthin arvion mukaan kauempana suurista kaupungeista etäisyys alkaa vaikuttaa terveyskeskuksen kokoa enemmän.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF