Lukijalta: Apteekkiudistus ei vielä pura etupiirijakoja

Käsikauppalääkkeitä ja vitamiinivalmisteita. Kuvituskuva. Kuva: Pentti Vänskä

Apteekkimaailmassa on ollut pitkään vaiettuja epäkohtia. Monet apteekkien asiakkaat tuntuvat olevan tietämättömiä alan ”etupiirijakolinjoista”.

Tunteita kuumentavat verotus, sivuapteekit ja erioikeudet.

Eduskunta hyväksyi sote-valiokunnan ehdotuksesta, että eduskunta edellyttää valtioneuvoston seuraavan lääkkeiden saatavuutta myös harvaan asutuilla alueilla ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin maanlaajuisen apteekkiverkon turvaamiseksi.

Sivuapteekilla tarkoitetaan liikettä, jota luvan saanut voi pitää pääapteekkinsa lisäksi. Helsingin Yliopiston Apteekilla (YA) on oikeus pitää jopa 16 sivuapteekkia. Toisilla taas sivuapteekkeja saa olla enintään kolme. Osa saa sivuapteekin etuoikeutenaan ja osa tuntuu olevan lähes pakotettuja ottamaan sivuapteekki hoidettavakseen.

Itä-Suomen yliopisto ja sen apteekki ovat merkittäviä farmasian koulutuksen kannalta myös alueillaan.

Apteekit maksavat valtiolle apteekkiveroa myynnistään. YA:n maksama apteekkivero ei mene suoraan valtiolle, vaan Helsingin yliopiston hyväksi. Joensuussa ja Oulussa osa kokee tämän rahan ohjauksen kummalliseksi, sillä paikkakunnalla on omakin yliopisto.

Helsingissä voidaan rahoittaa jotain yliopiston professuuria toisen paikkakunnan apteekin tuloksella. Onko se oikein? Kuopiossa alueen yliopiston apteekin apteekkiverotus hyödyttää alueen yliopistoa.

Yksityisten apteekkien ja yliopiston apteekin keskinäisistä oikeuksista Suomessa on väännetty kättä ajan saatossa jopa EU:n komissiossa asti.

Tuntuu siltä, että Yliopiston apteekki tuskin tykkää, jos vieressä oleva pienempi apteekki ei maksa apteekkiveroa lainkaan täysin samoista myymistään tuotteista. Toisaalta yksityinen apteekkari tuskin pitää siitä, jos yliopiston apteekit ovat parhailla myyntipaikoilla, joihin yksityinen ei ole voinut aikoinaan perustaa liikettä.

Yksityinen apteekkari vastaa liiketoiminnastaan henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Yliopiston apteekilla (Helsingin) on apteekkarin lisäksi jopa muu laaja hallinto. YA:lla on erillinen hallitus ja erillinen johtoryhmä. Voisiko hallinnosta säästää, jotta maanlaajuinen apteekkiverkosto säilyisi? Olisiko aika pohtia, voisiko tulevaisuudessa YA auttaa toiminnallaan alueita, jos apteekin kannattavuus on heikkoa?

Hallitusohjelmassa luvataan maanlaajuinen kattava apteekkiverkko ja sen pitää olla ehdottomasti niin.

Minna Reijonen

kansanedustaja (ps.), sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

farmaseutti

Kuopio