Kalaportaat eivät riitä
Pekka Fali Paneelissa päädyttiin välillä kinaamaankin. Puheenjohtajana oli päätoimittaja Antti Kokkonen (vas.) ja keskustelemassa Jukka Muotka, Jukka Leskelä, ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä, Hannu Lehtonen, Jyrki Oikarinen ja tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Kuva: Viestilehtien arkistoROVANIEMI (MT)
Vaelluskalojen palauttaminen parhaisiin lohijokiin ei ole mahdotonta, mutta se vaatii paljon muutakin kuin kalaportaitten rakentelua. Vaikka toimivat kalaportaat ovat välttämättömät, yhtä tärkeää on saada yläjuoksulla kasvaneet vaelluspoikaset turvallisesti merelle.
Tarvitaan edelleen myös kalojen siirtoja hyville kutualueille. Tästä oltiin Rovaniemellä järjestetyssä Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposiumissa yhtä mieltä.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) tutkija Panu Orell esitteli karut luvut siitä, miten suuri osa smolteista eli vuoden vanhoista vaelluspoikasista tuhoutuu ennen kuin ne pääsevät mereen.
Jos voimaloita on seitsemän peräkkäin, ja jokaiseen voimalaan jää joka kymmenes kala, viimeisestä pääsee läpi alle puolet alkuperäisestä määrästä. 10 prosentin arvio on luultavasti liian varovainen, ja selviytyneiden osuus on vielä pienempi.
Kaloja tuhoutuu voimaloiden turbiineissa mutta myös siksi, että ne eivät löydä alas menevää reittiä ja jäävät harhailemaan voimaloiden lähelle.
”Niihin kohdistuu hyvin voimakas petokalojen saalistus”, Orell sanoi.
Reitin löytämistä helpottaisi, jos veden otto voimalaan olisi lähempänä pintaa. On huomattu, että smoltit eivät mielellään sukella kovin syvälle.
Alasvaellusta vauhdittamaan on kehitetty maailmalla monia ratkaisuja houkutusvaloista alkaen.
Rktl:n ohjelmapäällikkö Aki Mäki-Petäys sanoi, että kalojen siirtoja voimalaitosten yläpuolisiin vesiin lisääntymään tarvitaan senkin jälkeen, kun kalatiet saadaan toimimaan. Latvavesille kutemaan siirretyt kalat tuottavat luonnonkalakantaa, joka palaa takaisin jokeen.
Jos kalojen siirtoja ei tehdä, nousevia kalojakaan ei käytännössä ole eikä kalaportaille ole käyttöä.
Istutetut poikaset selviävät merivaelluksestaan erittäin huonosti, eikä niistä ole luontaisen vaelluskalakannan pelastukseksi.
Toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitosta muistutti, että kalatiet ovat vain yksi osa.
”Perämereen laskee monta jokea, joita ei ole valjastettu. Silti niihin ei nouse vaelluskalaa.”
Professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta piti veden heikkoa laatua esteenä kalan nousulle esimerkiksi Kiiminkijokeen.
Oikarisen mukaan kalastajat eivät vastusta kalateitä, mutta ”kannattaisiko valita yksi tai kaksi jokea, mihin keskityttäisiin”.
”Pitäisikö tehdä mieluummin vähän kunnolla kuin sinne tänne jotakin?”
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
