Suomen kehitysapu laski viime vuonna hieman, koko EU:n pysyi ennallaan

Etiopia on Suomen pitkäaikaisimpia kehitysyhteistyön kohdemaita. Se kuuluu väestönkasvussa Afrikan maiden nopeimpiin. 

Suomi käytti viime vuonna kehitysyhteistyöhön 935 miljoonaa euroa, 21 miljoonaa edellisvuotta vähemmän.

Määrä on 0,41 prosenttia maamme bruttokansantulosta (bkt), kun vuonna 2016 osuus oli 0,44 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n maanantaina julkaisemista tiedoista.

Bkt-osuudella mitaten Suomi oli EU-maista yhdeksänneksi suurin. EU-maiden keskiarvo oli 0,31 prosenttia, kun YK:ssa sovittu tavoite on 0,7 prosenttia.

EU-maiden julkiset eli verovaroista maksetut kehitysyhteistyöpanokset olivat vuonna 2017 yhteensä 73,4 miljardia euroa. Maksatukset pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla.

OECD:n jäsenmaista suurimmat kehitysyhteistyön rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. 0,7 prosentin bkt-osuuteen ylsivät aiempien vuosien tapaan Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Britannia. Myös Turkki ja varsinkin Yhdistyneet arabiemiirikunnat ylittävät rajan selvästi.

11 OECD-maata kasvatti kehitysrahoitustaan viime vuonna. Ranska, Italia, Japani ja Ruotsi nostivat apuaan eniten.

Suomen lisäksi 17 muuta järjestöön kuuluvaa valtiota laski kehitysapuaan. Pudotusta selittää ulkoministeriön tiedotteen mukaan Eurooppaan tulleiden pakolaisten määrän ja siten myös pakolaiskuluihin käytettyjen varojen vähentyminen vuodentakaisesta.

Pakolaisten vastaanoton menoista osa lasketaan Suomessakin kehitysrahoitukseen. Nämä menot olivat 69 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin pakolaisuuden hoitoon käytettiin 49 miljoonan euroa enemmän.

Toisaalta Suomen kehitysyhteistyöksi laskettavat finanssisijoitukset kasvoivat viime vuonna 68 miljoonalla eurolla, kun kehitysavusta suurempi osa on kohdennettu Finnfundin kautta kulkevaksi.

Merkittävä osa Suomen rahoituksesta kulkee EU:n ja YK:n sekä Maailmanpankkiryhmän kautta. Esimerkiksi EU:n kehitysyhteistyöbudjettiin meni 14 prosenttia kaikista Suomen kehitysavun varoista.

Perinteisen kahdenvälisen kehitysrahoituksen saajamaita on viime vuosina hieman karsittu. Suurimmat kumppanimaat olivat Afganistan 18:lla, Nepal 17:lla, Etiopia 17:lla ja Mosambik 14 miljoonalla eurolla.

Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2017 yhteensä 94 miljoonaa euroa, josta 41 prosenttia oli kahdenvälistä.