”Turvallisuus taattava pihasusia vastaan”
Meidän täytyy käyttää
tervettä järkeä ja
jos pihapiireihin
tulevien susien kanssa on ongelmia, viranomaisten on toimittava niin,
että ihmisten
turvallisuus säilyy.«
MT kysyi oikeusministeriltä harmaan talouden ohella myös:
Miksi maalla elämistä vaikeutetaan niin, että se koettelee ihmisten oikeustajua?
Saako pihapiiriin tulleen suden ampua?
Miksi Suomessa ei saa rakentaa omalle maalleen?
Eikö se loukkaa yrittäjän oikeusturvaa, että viranomainen toimittaa viljelijälle peltolohkokartat, jotka toinen viranomainen käy tilalla toteamassa vääränkokoisiksi ja viljelijää rangaistaan?
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi kysymyksiin niukkasanaisesti, koska ei ollut perehtynyt aiheisiin ja koska ne kuuluvat muille ministereille.
”Me olemme se puolue hallituksessa, joka on pystynyt pitämään maanviljelijöiden asioita etusijalla. Meille on tärkeää elävä maaseutu ja se, että maanviljelijöitä tuetaan. Pystyimme välttämään kehysriihessä tilanteen, että maanviljelijöiltä olisi leikattu lisää.”
”(Susi)Asia kuuluu maa- ja metsätalousministerille. Meidän täytyy käyttää tervettä järkeä ja jos pihapiireihin tulevien susien kanssa on ongelmia, viranomaisten on toimittava niin, että ihmisten turvallisuus säilyy.”
Viranomaisilla Henriksson sanoo tarkoittavansa niitä, jotka ”päättävät siitä, montako sutta saa ampua”. Hän ei ota kantaa siihen, pitäisikö susien kaatolupia lisätä.
Maalle rakentamisesta:
”Meillä on samantyyppinen lainsäädäntö voimassa koko maassa. Joillakin alueilla tarvitaan poikkeuslupia, mutta jos ely-keskusten käytäntöjen välillä on eroja, siihen pitää tietysti puuttua. Jokaisella on oikeus saada samanarvoista kohtelua.”
Lakimiesliitto ja viime viikolla myös Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ilmaisivat huolensa siitä, että oikeuspalveluita keskitetään kasvukeskuksiin.
Huolena on, että harvaan asuttujen seutujen ihmisten oikeusturva heikkenee ja kantelukynnys ja asiointikustannukset nousevat. Muut lakimiespalvelut voivat kaikota perässä, mikä veisi toimintaedellytyksiä myös maaseudun yrityksiltä.
Käräjäoikeuksien määrä puolitettiin 27:ään vuonna 2010 ja myös nyt työryhmä on esittänyt määrän puolittamista.
Myös oikeusaputoimistoja on karsittu rajusti.
Oikeusministeri ei näe palveluissa ongelmaa.
”Tämän hallituskauden aikana ei vähennetä käräjäoikeuksien määrää”, hän sanoo.Sivukanslioiden karsintoihin hän ei ota suoraan kantaa.
”Minulle ei ole esitelty, mikä niistä olisi mahdollisesti lakkautettava. Se ei ole ollut ajankohtainen kysymys. Käräjäoikeuksien istuntopaikkoja on edelleen paljon myös niillä paikkakunnilla, missä ei enää ole käräjäoikeuksia.”
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että sivukanslioita on nyt kymmenkunta. Niistä viisi on päätetty säilyttää pysyvästi ja kaksi tämän hallituskauden ajan.
Oikeuspalveluja voidaan ministerin mukaan tuottaa myös matkakäräjillä, sähköisiä palveluja lisäämällä kuten istuntoja videoimalla sekä juttujen vähentämisellä. Esimerkiksi rattijuopumussyytteet voisivat mennä suoraan poliisilta tuomioistuimeen ilman syyttäjää.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
