Aiv-rehunobelistikehitti myösMolotovin cocktailia
Tänä vuonna on kulunut 120 vuotta Artturi Iivari Virtasen syntymästä ja 70 vuotta hänen palkitsemisestaan kemian Nobelilla. Valion perustamisesta on 110 vuotta.
Virtanen ja Valio kuuluu mainita yhdessä. Virtanen oli Valion laboratorion johtaja 1921–1970. Siellä hän kehitti happamuuden säätelyyn perustuvat voisuolan ja aiv-rehun.
Yksi Valion juhlavuoden tapahtumia onkin Touko Perkon kirjoittama ja Otavan kustantama Virtasen elämäkerta: Mies, liekki ja unelma.
1920-luvun puolivälissä kehitetty aiv-suola esti voin maun pilaantumisen varastoinnin ja rahdin aikana. Se mahdollisti voista hyvän hinnan Englantiin vietynä, etenkin kun muut pystyivät samaan vasta 1940-luvulla. Kerran voilasti nostettiin Tanskan salmien pohjastakin myyntikunnossa.
Voin viennillä oli merkitystä Valion ja maidontuottajien lisäksi koko maalle. Sen osuus Suomen viennistä oli parhaimmillaan 10 prosenttia, Perko kertoi kirjan julkistustilaisuudessa.
1929 kaupallistettu aiv-rehu puolestaan mahdollisti riittävän maidontuotannon myös talvella. Rehun happamuus esti haitallisia bakteereita. Lisäksi sillä tuotettu maito kelpasi juustoihin.
Virtasen haaveena oli korvata typpilannoitteet biologisella typensidonnalla. Yhdeksi esteeksi tuli, ettei puna-apila menestynytkään tarpeeksi hyvin pohjoisessa.
Nobel 1945 ei ollut lohtupalkinto sodasta kärsineelle Suomelle, Perko torjuu joskus esitetyn vähättelyn. Virtanen oli ollut Nobel-komitean ”lyhyellä listalla” 12 kertaa aiemmin, siis jo ennen sotia.
Perkon mukaan Nobel oli paitsi keksintöjen, myös verkostoitumisen ansiota. Virtanen kirjoitti 50 vuoden aikana 50 000 kirjettä alan tutkijoille ympäri maailman. Apuna oli toki sihteereitä ja kielenkääntäjiä.
Mitä uutta? Virtanen kysyi joka päivä. Se innosti monia, mutta ahdisti yhden alaisen väärentämään tuloksia.
Urho Kekkosta Virtanen lähes vihasi. Hän ei voinut sietää politiikkaa, jota piti venäläisille pokkuroimisena. Perkon mukaan suhtautuminen Kekkoseen tosin lientyi 1960-luvulla.
Yhtenä merkkisaavutuksenaan Virtanen pitikin varman sytytysmekanismin kehittämistä Molotovin cocktailiin ennen sotia.
Rätin avulla sytytettävä polttopullo oli ennestään tunnettu, ja Eero Kuittinen keksi käyttää sytyttimenä kahta tulitikkua. Virtanen kehitti mallin, jossa kaksi kemikaalia syttyi, kun ne sekoittuivat pullon särkyessä. Nimen polttopullolle antoi sitä itsekin kehitellyt Alvar Wilska.
Virtasen, kiivaan raittiusmiehen, mielestä se olikin ainoa oikea käyttötapa viinapullolle.
HEIKKI VUORELA
Touko Perko: Mies, leikki ja unelma. 704 sivua. Otava.
Videodokumentti Virtasesta ja
Valiosta: www.valio.fi/suomesta.
Valio 110 vuotta valokuvanäyttely Helsingissä Sanomatalossa
15.1.–25.1.2015.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
