YK:n tavoitteet velvoittavat niin vauraita kuin köyhiäkin
YK-järjestöjen piirissä valmistellaan kaikkia maailman maita koskevaa kestävän talouden ohjelmaa jatkamaan köyhyyden poistamista. Samaan aikaan kun vauraat maat elävät yli luonnonvarojen, köyhemmät tavoittelevat vastaavaa vaurastumista.
Ohjelmaa valmistelevaa verotustyöryhmää vetänyt suurlähettiläs Pertti Majanen muistutti, että varojen puute ei ole taloudellisen kehityksen este.
”Vuotuiset säästöt ovat maailmassa 22 biljoonaa dollaria (lähes 17 tuhatta miljardia euroa) vuodessa. Mutta resurssit ja raha ovat väärässä käytössä ja ehkä joskus väärissä taskuissakin”, hän lohkaisi.
YK:n kestävän talouden ohjelman valmistelua esiteltiin torstaina ympäristöministeriön järjestämässä seminaarissa Helsingissä.
YK:n erityislähettiläs Amina Mohammed korosti, että nyt ollaan leipomassa yhteistä kakkua tuleville sukupolville.
”Oleellista on, miten monet tavoitteet yhdistetään käytännöiksi... Ettei eri maissa lähdetä tuijottamaan yksittäisiä toimia vaan tähdätään kokonaisuuteen kestävästä tulevaisuudesta.”
Mohammedin mukaan hänen kotimaassaan Nigeriassa keskeinen haaste on, miten jatkaa talouskasvua vihreämmin.
”Meillä on terrorismia ja köyhyyttä. Ne kertovat siitä, että vähemmistöjä on jäänyt kehityksestä sivuun”, hän totesi.
Ilmastonmuutos taas koskettaa kaikkia ruuan riittävyyden kautta.
Mohammed kannusti Suomea tekemään maakohtaisia arvioita ja suunnitelmia siitä, miten kestävämpi kuluttaminen voi toteutua täällä.
”Kaikki eivät voi kuluttaa niin kuin me länsimaissa kulutetaan. Uuden ohjelman pitää painaa meitä kohti kestävämpää kulutusta ja auttaa ihmisiä köyhemmissä maissa vaurastumaan ilman, että ne nousevat samanlaiselle kestämättömälle linjalle”, muotoili ongelman ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).
Tasapainoon materiaalisen kulutuksen ja inhimillisen hyvinvoinnin välillä ovat tutkijoiden laskelmien mukaan päässeet vasta muutamat Väli-Amerikan maat kuten Costa Rica.
”Meidän ei Suomessa kannata ajatella niin, että pidetään vaan oma istuin mahdollisimman puhtaana, kun muu maailma ajautuu ongelmiin. Tässä kilpailussa ei kukaan selviä voittajana”, Niinistö muistutti.
Hän nosti esimerkiksi puhtaan veden, johon liittyy hyvin monenlaista inhimillistä toimintaa.
Siksi se on paitsi elintärkeä, myös poliittisesti vaikeasti ohjailtava luonnonvara.
”Kuinka monta on pöydässä, merkitsee oikeasti. On eri asia, onko meitä maapallon väestöä 7, 8 vai ties kuinka monta miljardia”, presidentti Tarja Halonen muistutti.
Nälänhädän ja köyhyyden vähentämisen tavoite ei siis ole kadonnut.
Samalla Halonen viittasi monilta puuttuvaan oikeuteen päättää perheen perustamisesta ja seksuaalielämästä.
”Ihmisillä pitää olla oikeus kantaa vastuu elämästään. Kaikki eivät halua saada lapsia 12-vuotiaana.”
YK:n vuosituhattavoitteista heikoimmin ovat toteutuneet äitien, raskaana olevien ja synnyttävien naisten sekä imeväisikäisten lasten terveyteen liittyvät.
Amina Mohammed myönsi, että keskustelu ihmisoikeuksista saattaa olla yksi poliittisen päätöksenteon vaikeimmista kohdista. Ohjelman on määrä valmistua ensi vuonna, mutta poliittisia keskusteluja ollaan vasta aloittamassa YK:ssa.
”Oikeus puhtaaseen veteen on siinäkin mielessä yksi esimerkki”, hän totesi viitaten Niinistön ajatuksiin.
YK:n seminaarissa puhui myös Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtaja Ertharin Cousin. Hänen ajatuksiaan ruokaturvasta uutisoidaan MT:ssä alkuviikolla.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
