Analyysi: Populistien kannatus ei noudata tuttuja rajoja — perussuomalaiset onnistui siinä, missä keskusta ei

Timo Soinin EU-kriittisyys siivitti perussuomalaiset suurvoittoon vuonna 2011. Jussi Halla-ahon puheenjohtajakaudelle maahanmuuton vastustamisesta ja ilmastopolitiikan arvostelusta on tullut perussuomalaisten kärkiteemoja. Ne ovat vedonneet varsinkin nuoriin äänestäjiin. Kuva: Sanne Katainen, Martti Kainulainen / Lehtikuva

2020-luvun alkurytmit on lyöty kotimaan politiikassa perussuomalaisten tahtiin.

Vanhat puolueet ovat ihmeissään, kun oikeistopopulistien suosio lähentelee uusimmissa gallupeissa jo 25:tä prosenttia.

Perussuomalaisten suosion kasvun syyt ovat moninaiset, mutta perinteiset kolme suurta puoluetta saavat katsoa asiassa myös peiliin. 2000-luvun taitteesta lähtien kokoomus, SDP ja keskusta ovat kilvoitelleet maakuntakeskuksissa ja Uudellamaalla asuvien keskiluokkaisten liikkuvien äänestäjien sieluista. Nämä äänestäjät ovat keskimäärin hyvin toimeentulevia, koulutettuja, EU-myönteisiä maltillisia arvoliberaaleja. Samalla tyytymättömyys puolueiden perinteisemmän kannattajakunnan keskuudessa patoutui.

Keskikokoisen teollisuuspaikkakunnan duunarille, maaseututaajaman porvarille tai maatalousyrittäjälle syvällä maaseudulla oman puolueen on alkanut tuntua yhä vieraammalta.

Maaseudun Tulevaisuuden gallup-kyselyiden tausta-aineisto antaa lisävaloa siihen, ketkä suomalaiset tällä hetkellä kannattavat perussuomalaisia.

Suunnilleen 60 prosenttia puoluetta äänestävistä on miehiä. Osuus on eduskuntapuolueista korkein, mutta myös kokoomuksen, SDP:n ja keskustan kannattajien enemmistö on miehiä.

Alueellisesti perussuomalaisten kannattajat jakaantuvat melko tasaisesti eri puolelle Suomea. Maaseudulla asuvien osuus kannattajakunnasta on keskustan jälkeen toisiksi isoin.

Timo Soini toteaa tuoreessa populismia käsittelevässä kirjassaan, että perussuomalaiset onnistui siinä, missä keskusta ei ole onnistunut: Olemaan sekä maaseudun että kaupunkien puolue.

Sama tasainen kannatus näkyy ammattiryhmissä. Eniten perussuomalaisten äänestäjiä on työntekijöissä ja ylemmissä toimihenkilöissä. Perussuomalaiset saavat suhteellisesti eniten kannatusta sekä pienituloisilta että suurituloisilta. Keskituloisten osuus kannattajista taas on pienempi kuin useimmilla muilla puolueilla. Pienituloisten puolueeksi mielletyn perussuomalaisten kannattajissa yli 85 000 euroa ansaitsevien kotitalouksien osuus on kolmanneksi suurin kokoomuksen ja RKP:n jälkeen.

Perussuomalaisten kannattajakunnan profiili on paradoksaalisesti lähellä vihreitä, vaikka puolueet edustavat ideologisia ääripäitä.

Molempien puolueiden kannattajat painottuvat nuoriin ikäluokkiin. 30–44-vuotiaiden osuus perussuomalaisten kannattajissa on selvästi isompi kuin muissa puolueissa. Kuvaavaa, on että nuorten työikäisten osuus kannattajista on perussuomalaisilla kaksinkertainen SDP:hen verrattuna.

Ratkaiseva ero vihreiden ja perussuomalaisten kannattajakunnassa on koulutustaso. Perussuomalaisten äänestäjistä puolet on suorittanut vain perusasteen koulutuksen. Akateemisesti koulutettujen osuus on kuitenkin suurempi kuin demareilla.

Yhteiskunnallisen keskustelun polarisoituminen liberaalin kansainvälisyyttä korostavan arvomaailman ja kansallismielisen konservatiivisuuden välillä on 2010-luvulla alkanut ilmiö, joka näyttää kantavan myös uudelle vuosikymmenelle.

Samalla varsinkin nuoret ovat kiinnostuneet politiikasta entistä enemmän. Nämä ilmiöt suosivat vastinpareiksi nousseita vihreitä ja perussuomalaisia ja saavat nuoret äänestäjät liikkeelle.

2010-luvun alkuvuosista nykypäivään tultaessa perussuomalaisten linja ja retoriikka ovat ärhäköityneet. Timo Soinin edustama kristillis-sosiaalinen populismi on vaihtunut Jussi Halla-ahon edustamaan maahanmuuttokriittisyyteen.

Perussuomalaisten suosiota nostaa myös yksipuoliseksi koettu ilmastokeskustelu.

Vaikka suurin osa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana haasteena, koetaan vallitseva ilmastokeskustelu liian syyllistäväksi.

Soini analysoi kirjassaan Euroopassa vahvistuneiden oikeistopopulististen puolueiden menestyksen syitä.

Hänen mukaansa perinteiseltä vasemmistolta putosi pohja pois Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Eikä vasemmisto ole kyennyt esittämään uutta kutsumusta. Soinin mielestä vihreät täyttää omalla utopiallaan tätä tyhjiötä.

Perinteiset oikeistopuolueet saivat pitkään olla ilman kilpailua. Nyt tilanne on muuttunut.

"Tyytymättömällä oikeistolaisella ei vuosikymmeniin ollut mitään vaihtoehtoa vanhoille kansanpuolueille. Nyt on", Soini kiteyttää.