ASF levisi HK Scanin sikalaan Virossa
Tuotantosiat ovat sisätiloissa suojassa afrikkalaiselta sikarutolta. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoVirossa tiukimmatkaan torjuntatoimet eivät välttämättä pidä erittäin tarttuvaa, tappavaa ja helposti leviävää afrikkalaista sikaruttoa (ASF) pois sikaloista.
Tämän on saanut kokea HK Scan, jonka yhteen Virossa omistamaan sikalaan ASF levisi muutama viikko sitten. Kaikki sikalan parituhatta eläintä on tapettu.
Sikala sijaitsee Valgan maakunnassa, jossa ASF:ää todettiin Virossa ensimmäisen kerran noin vuosi sitten.
Lisäksi tauti on saastuttanut yhden yhteiskumppanin noin 4 000 eläimen lihasikalan, kertoo HK Scanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen.
Atrian virolaissikalat ovat toistaiseksi säästyneet, mutta varuillaan on oltava.
”Lähin saastunut tuotantosikala on muutaman kymmenen kilometrin päässä”, kertoo Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn.
Kaiken kaikkiaan Virossa on tapettu ja hävitetty noin 20 000 sikaa eikä epidemia näytä laantumisen merkkejä.
Kottosen mukaan ASF-saastunta ei lyhyellä aikavälillä juuri aiheuta yhtiölle rahallisia menetyksiä.
”Korvausjärjestelmä on olemassa ja oletetaan, että se toimii. Lisäksi on vakuutukset.”
Tulevaisuuden riskejä, kuten eläinten saatavuutta, HK Scan arvioi jatkuvasti.
Gröhnin mukaan Atriassa ei ole tartuntakuluja laskettu.
”Lasku olisi erityisen suuri silloin, jos virus pääsisi emakkosikalaan. Koko tuotantoketju pysähtyisi.”
Eläintautikohut vaikuttavat usein kulutustottumuksiin riippumatta siitä, onko taudista vaaraa ihmisille. Esimerkiksi ASF ei tartu ihmisiin.
Virossa sianlihan kulutus on kutakuinkin ennallaan.
Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten molemmat yhtiöt seuraavat kulutuslukuja tiukasti.
Vaikka suomalaisyhtiöillä ei toistaiseksi ole suurta hätää, sekä Kottonen että Gröhn muistuttavat afrikkalaisen sikaruton olevan suuri isku Viron sianlihantuotannolle.
Toimitusjohtajat eivät ole aivan samaa mieltä siitä, ovatko virolaiset viranomaiset tehneet riittävästi epidemian pysäyttämiseksi ja kitkemiseksi.
Kottosen mielestä tilanne on ”kiikun kaakun” ja bioturvaan liittyvät toimet aloitettiin liian myöhään.
”Me kerroimme aikaa sitten, että kaikki harrastesikalat pitää siivota pois, mutta meitä ei uskottu.”
Gröhn puolestaan uskoo, että Viron viranomaiset tekevät kaikkensa.
Venäjältä tänne vaeltavat villisiat ja kaikenlainen ihmisten, tavaroiden ja eläinten liikkuminen Virosta Suomeen ovat suurimmat riskit ASF:n leviämiselle Suomeen.
”Afrikkalainen sikarutto on otettava Suomessa todella vakavasti”, Gröhn painottaa. ”Liikkuminen Suomen ja Viron välillä on pidettävä mahdollisimman pienenä.”
Kottosen arvio tilanteesta on synkkä: ”On ajan kysymys, milloin ASF tulee silmille täällä.”
Kottosen mielestä Suomen viranomaiset eivät ole ottaneet bioturva-asioita riittävän vakavasti. ”Esimerkiksi satamissa pitäisi olla vähintään puhdistuslaitteet ajoneuvojen renkaiden desinfioimiseksi.”
Gröhn mainitsee yhtenä torjuntakeinona Suomen villisikakannan pitämisen aisoissa. ”Se eläin ei tänne kuulu.”
Kottonen puolestaan muistuttaa, että kyse on paljon muustakin kuin vain villisioista ja metsästyksestä.
Hän laittaisi kaikki tuotantosiat sisälle tuotantosuunnasta riippumatta.
”Ihannoidaan ulkoilevia possuja, mutta todellisuudessa ne ovat erittäin suuri tautiriski.”
Maija Ala-Siurua
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
