Saimaannorppien kohtalo edelleen auki – ministeri pysyy kannassaan

Saimaan verkkokalastuskiellon pidentäminen heinäkuun loppuun saa lausunnoissa kannatusta ja vastustusta. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA.  

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) vaatii yhä Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun toisin kuin maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt.

”Tämä on yksi tehokkaimpia keinoja välttää saimaannorppien ylikuolleisuutta ja huolehtia siitä, että nuoret kuutit voisivat selviytyä paremmin lisääntymisikäisiksi”, Multala sanoo STT:lle.

Multalan näkemys ei ole muuttunut siitä, kun hän kuukausi sitten otti asiaan kantaa julkisuudessa. Tuolloin maa- ja metsätalousministeriö lähetti lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jonka mukaan verkkokalastuksen kielto pysyisi entisellään huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun vuosina 2026–2031.

Esityksen keskeisenä muutoksena nykyiseen asetukseen olisi kalastusrajoitusalueen laajentaminen Saimaalla.

Ministeriötä johtava maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on sanonut seisovansa ministeriön asetusluonnoksen takana. Hän ei halunnut kommentoida asiaa nyt, sillä lausuntoja ei ole käyty läpi. Ministerin esikunnasta viestitettiin, että kommentteihin voidaan palata "pääsiäisen jälkeen".

Multala sanoo, että poliittisiin neuvotteluihin on tarkoitus palata lausuntokierroksen jälkeen. Multalan mukaan myös lausuntopalaute on otettava huomioon jatkovalmistelussa.

Lausuntokierros on päättymässä perjantaina.

Lausunnoissa näkyy kalatalouden, vapaa-ajankalastajien, maanomistajien ja ympäristöjärjestöjen näkemysten kirjo. Esimerkiksi elinkeinonharjoittajia ja mökkiläisiä puolustavien tahojen lausunnoissa katsotaan, että verkkokalastuskiellon ulottaminen heinäkuulle aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ja tulonmenetystä kotitarve-, kaupalliselle ja vapaa-ajan kalastukselle.

Multalan mukaan valtaosa ammattikalastajista käyttää jo nyt heinäkuussa muita kuin verkkopyydyksiä, joten kysymys ei hänestä ole niinkään siitä, onko ammattikalastajilla mahdollisuus kalastaa.

”Ymmärrän, että mökkiläisillä on halua kalastaa myös verkoilla. Ajattelen kuitenkin, että heinäkuussa, kun itsenäistymään lähtevät kuutit eivät osaa vielä verkkoja välttää, mökkiläisetkin voivat käyttää muita tapoja kalastaa”, Multala katsoo.

Etelä-Savon Kalatalouskeskus kirjoittaa lausunnossaan, että viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin kaksi norppaa on jäänyt kalaverkkoihin heinäkuussa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kirjoittaa, että vaatimus heinäkuun verkkokalastuskiellosta perustuu osittain vanhentuneeseen tietoon.

”Verkkokalastus vähenee heinäkuussa erityisesti norppatietoisuuden lisääntymisen ja mahdollisesti myös vesien lämpenemisen myötä muutenkin, mikä selittänee sen, ettei heinäkuu enää erottunut viimeisimmän asetuskauden kuuttikuolleisuustilastossa, vuotta 2025 lukuun ottamatta.”

Luonnonsuojelujärjestö WWF kirjoittaa puolestaan, että seurantatietojen perusteella merkittävä osa saimaannorppien kalanpyydyskuolemista ajoittuu nimenomaan heinäkuuhun.

”Verkkokiellon jatkamisella heinäkuun loppuun voidaan vähentää kuuttien kuolleisuutta huomattavasti.”

Ympäristöministeriön mukaan vuosina 2011–2025 tiedetään kuolleen verkkoihin 78 saimaannorppaa, joista 28 heinäkuussa. Kaikki pyydykseen kuolleet yksilöt eivät tule kuitenkaan viranomaisten tietoon.

Useissa elinkeinoa edistävien tahojen kannanotoissa katsotaan, että saimaannorppakannan paraneva kokonaistilanne ei edellytä kalastusrajoitusten ulottamista heinäkuulle. Luonnonsuojelujärjestöt taas korostavat, että kyseessä on yhä erittäin uhanalainen laji.

Ympäristöministeriö pitää kaikkiaan asetusluonnoksen valmistelua monilta osin puutteellisena. Asetuksen valmistelussa ei ole lausunnon mukaan tehty yhteistyötä edes keskeisimpien saimaannorpan suojelusta vastaavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa.

”Valittu valmistelutapa ei anna vaikutelmaa siitä, että kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittamista olisi aidosti tavoiteltu”, lausunnossa todetaan.