Sota Ukrainassa voi loppua vain, jos molemmat osapuolet luopuvat jostain, arvioi emeritusprofessori ‒ ”Baltiasta olisin huolissani”
Markku Kivinen nostaa vertailukohdaksi ratkaisun, jolla Venäjän‒Japanin sota saatiin päätökseen vuonna 1905.
Ukrainan sodassa tuhotun venäläispanssarivaunun T-72B3:n raato oli näytillä Helsingissä talvella 2023. Kuva: Jarkko SirkiäEmeritusprofessori, Aleksanteri-instituutin perustaja Markku Kivinen katsoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pyrkii määrätietoisesti saamaan aikaan ratkaisun, jolla Venäjän kolmatta vuotta jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa loppuisi.
”Mehän emme varmuudella tiedä, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Mutta kaikki mitä sieltä on tihkunut viittaa siihen, että Trump on tosissaan liikkeellä”, Kivinen arvioi.
”Ja jos sota päättyy Ukrainan alueluovutuksiin Venäjälle, on Vladimir Putin saamassa sen suurvaltapoliittisen tunnustuksen, jota hän lähti tällä sodalla hakemaan.”
Onko Venäjän kannalta olemassa nyt se riski, että Trumpin kärsivällisyys loppuu?
”Kyllä sekin mahdollisuus on olemassa. Venäjän iskut Ukrainassa jatkuvat, mutta neuvottelutkin jatkuvat.”
Emeritusprofessori huomauttaa, että rauhan syntyminen vaatii myönnytyksiä sekä Venäjältä että Ukrainalta.
”Kyllä se edellyttää Venäjältäkin sitä, että jostain pitää tinkiä. Kompromissi olisi jotain sellaista, missä molemmat antavat periksi.”
Kivinen nostaa vertailukohdaksi ratkaisun, jolla Venäjän‒Japanin sota saatiin päätökseen vuonna 1905.
”Aikanaan Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt onnistui Japanin ja Venäjän sodan lopettamaan siten, että molemmat osapuolet luopuivat jostain vaatimuksistaan. Sahalin iso saari jaettiin kahtia Venäjän ja Japanin kesken. Neuvostoliitto otti myöhemmin saaren haltuunsa toisessa maailmansodassa.”
”Aikanaan Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt onnistui Japanin ja Venäjän sodan lopettamaan siten, että molemmat osapuolet luopuivat jostain vaatimuksistaan.”
Sotatilanne on käynyt haastavaksi Ukrainalle mutta Venäjäkään ei ole saavuttanut alkuperäisiä tavoitteitaan.
”Huomionarvoista on, että Venäjä on ajautunut läheisessä liittolaisuudessaan Kiinan kanssa asemaan, joka ei ole heille tyydyttävä. Kiina-riippuvuus on liiallista ja Venäjä on tässä kumppanuudessa heikompi osapuoli. On selvää, että Venäjä haluaisi olla vapaampi toimija maailmanpolitiikassa”, Kivinen toteaa.
”Toisaalta myös sodan inhimillinen hinta on kasvamassa Venäjällä valtavan suureksi. Haavoittuneet ja kuolleetkin lasketaan sadoissatuhansissa”, Kivinen sanoo.
”Suomen konventionaalinen armeija pystyisi kyllä torjumaan varsin hyvin omilla resursseillaan, toki kovalla hinnalla, Venäjän hyökkäystä.”
Markku Kivisen mielestä Euroopassa ja erityisesti Baltiassa eletään nyt vaaran vuosia.
”On selvää, että Donald Trumpin vallassa olo on Baltialle suuri riski. Trumphan on ihan suoraan sanonut, ettei vaihtaisi New Yorkia Tallinnaan. Geopoliittinen tilanne Baltian kannalta on uhkaava, siitä olisin huolissani”, hän arvioi.
Emeritusprofessorin mukaan Baltian valtaaminen konventionaalisen sodankäynnin keinoin voisi hyvinkin onnistua Venäjältä.
”Siinä mielessä Suomi on huomattavasti paremmassa asemassa. Suomen konventionaalinen armeija pystyisi kyllä torjumaan varsin hyvin omilla resursseillaan, toki kovalla hinnalla, Venäjän hyökkäystä.”
Kivisen arvio on, että sodan leviämisen riski on koholla niin kauan kuin Ukrainassa soditaan.
”On jopa niin, että mitä pidempään sota Ukrainassa jatkuu, niin sitä todennäköisempiä ovat myös eskalaatiot muualla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
