Juhlavuosi tulossa
Maa- ja kotitalousnaisten keskus täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Moni paikallinen yhdistys on vanhempikin, sillä ensimmäisiä naisosastoja perustettiin maanviljelysseuroihin jo sata vuotta sitten.
Julkisuudessa näkyvintä työtä tehdään neuvonnassa ja erilaisissa kampanjoissa. Neuvojat työskentelevät piirikeskuksissa, jotka ovat juridisesti osa Pro Agria -keskuksia.
Maaseudun kylissä ja taajamissa toimii kaikkiaan 1 500 maa- ja kotitalousnaisten yhdistystä. Vapaaehtoinen toiminta on hyvinkin omaleimaista riippuen esimerkiksi siitä, ollaanko taajamassa, suurkaupungin naapurissa vai syvällä maaseudulla.
Maa- ja kotitalousnaiset on yksi maan suurimmista naisjärjestöistä, vaikka jäsenmäärä on suurin piirtein puolittunut 30 vuodessa.
Samaa tahtia on vähentynyt myös kotitalousneuvontaan erikoistuneen Marttaliiton jäsenmäärä aivan viime vuosia lukuun ottamatta.
”Työelämä vie osansa, oli kyse sitten maatilasta tai jostain muusta työstä”, toiminnanjohtaja Liisa Niilola Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry:stä arvioi.
”Kaikenlainen yhdistystoiminta on haasteiden edessä. Järjestöosaaminen heikkenee, samoin sitoutuminen yhdistysten toimintaan. Nyt puhutaan paljon hyötyjäsenyydestä.”
Maaseudulla on Niilolan mukaan vielä huomattavan paljon järjestön toimintaan sitoutuneita naisia. Asukasmäärän väheneminen näkyy silti väkisinkin yhdistysten jäsenmäärissä.
Maa- ja kotitalousnaisten neuvonta keskittyy kolmen teeman ympärille. Teemat ovat kotitalous, yritysneuvonta ja maisemanhoito.
Järjestö painottaa maaseudun kehittämistä, mikä näkyy myös sen arvoissa.
Järjestön hyväksymään arvopohjaan kuuluvat elävä maaseutu, yhteisöllisyys, itsensä kehittäminen sekä maiseman- ja luonnonhoito.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
