Euroopan parlamentti nousi maatalouspäättäjäksi
BRYSSEL (MT)
Lissabonin sopimuksen myötä nyt käynnissä oleva cap-uudistus on ensimmäinen, jossa Euroopan parlamentilla on todellista valtaa. Samalla päätöksenteko on ottanut aimo askeleen monimutkaisempaan suuntaan.
Edelliset maatalousuudistukset olivat viime kädessä jäsenmaiden välisiä kompromisseja. Lopullinen sopu uudistusten sisällöstä syntyi yleensä myöhään yöhön venyvässä maatalousministerien kokouksessa.
Nyt viimeinen todellinen vääntö käydään komission, neuvoston ja parlamentin edustajien välisissä trilogineuvotteluissa. Kun kompromissiin päästään, ovat viralliset päätökset ministerikokouksessa ja parlamentin täysistunnossa enää pelkkiä muodollisuuksia.
Maatalouspolitiikassa sovellettava EU:n yhteispäätösmenettely muistuttaa jossain määrin amerikkalaista lainsäädäntöprosessia. Läpi mennäkseen laki tarvitsee kolmen eri instituution hyväksynnän.
EU-parlamentti on ikään kuin kongressin edustajainhuone. Jäsenmaiden ministereistä koostuva neuvosto vastaa suurin piirtein Yhdysvaltain osavaltioita edustavaa senaattia ja komissaari on kuin liittovaltion presidentti.
Amerikkalaista politiikkaa seuranneet tietävät, että isojen päätösten tekeminen monimutkaisessa koneistossa on usein vaikeaa ja tuskallisen hidasta.
Romanialainen maatalouskomissaari Dacian Ciolos antoi esityksensä maatalousuudistuksesta viime lokakuussa. Käytännössä se muodostuu neljästä eri asetuksesta.
Tämän vuoden aikana parlamentin maatalousvaliokunta ja maatalousministereistä koostuva neuvosto ottavat kumpikin erikseen kantaa esityksiin.
Parlamentissa kanta muodostetaan jokaiselle asetukselle nimetyn esittelijän eli raportöörin johdolla. Suorien tukien ja maaseudun kehittämisen valmistelua johtaa portugalilainen sosialisti Luis Manuel Capoulas Santos. Markkinajärjestelyistä vastaa ranskalainen konservatiivi Michel Dantin ja rahoitusta ja valvontaa koskevasta asetuksesta taas italialainen konservatiivimeppi Giovanni La Via.
Maatalousneuvoston kanta syntyy puheenjohtajamaan johdolla ministerien säännöllisissä kokouksissa. Kesäkuun loppuun asti puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Tanskan maatalousministeri. Syksyllä puheenjohtajuus siirtyy Kyprokselle. Ratkaisua maatalousuudistukseen odotetaan viimeistään Irlannin puheenjohtajuuskaudella ensi keväänä.
Ensi vuonna edessä ovat niin sanotut trilogineuvottelut, joissa parlamentin ja neuvoston näkemyksiä sovitetaan yhteen. Komissio toimii niissä lähinnä välittäjän roolissa.
Jos parlamentti, neuvosto ja komissio eivät pääse kolmikantaneuvotteluissaan yksimielisyyteen, on edessä vielä 2. ja 3. lukeminen. Erilaisilla aikarajoituksilla ja äänestyssäännöillä on pyritty varmistamaan, että sopu osapuolten kesken on löytyy ennemmin tai myöhemmin.
Lakipaketin lopullinen hyväksyntä vaatii parlamentissa taakseen yksinkertaisen enemmistön ja neuvostossa jäsenmaiden kokoon suhteutetun määräenemmistön.
Komission esityksen kaatamiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielinen päätös. Jos taas parlamentti haluaa äänestää nurin neuvoston kannan, tarvitaan siihen ehdoton enemmistö.
Ennen kuin maatalousuudistuksen sisällöstä voidaan päättää, pitäisi kuitenkin olla selvyys EU:n tulevista rahoituskehyksistä vuosille 2014-2020. EU:n budjettia koskeva päätöksenteko kulkee maatalousuudistuksen rinnalla ainakin tämän vuoden loppuun asti, jolloin käytettävissä olevien eurojen pitäisi olla selvillä.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
