Tutkimus: Varhaislapsuuden kodin kosteusvaurio on yhteydessä astmaan
Tutkijat painottavat, että astman mahdollisia riskitekijöitä tunnetaan kymmeniä, eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä.
Osatutkimuksessa oli mukana 344 lasta, joiden kodin kosteusvaurioita ja näkyvää hometta arvioitiin aistinvaraisesti lasten ollessa alle vuoden ikäisiä. Kuva: Pekka FaliTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden kodin kosteusvaurio on yhteydessä lapsen pysyvään astmaan. Tulos vahvistaa aiempaa tietoa kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä.
”Olemme aiemmin osoittaneet, että kosteusvaurio ja näkyvä home lapsen pääasiallisissa oleskelutiloissa ovat yhteydessä lisääntyneeseen astmaan sairastumisen riskiin. Tutkimuksemme mukaan kosteusvauriot niissä kodin tiloissa, joissa lapsi oleskelee, ovat yhteydessä erityisesti pysyvään astmaan, ei ohimenevään pienten lasten infektioihin liittyvään astmaan”, THL:n johtava tutkija Anne Karvonen sanoo tiedotteessa.
Tutkijat painottavat, että astman mahdollisia riskitekijöitä tunnetaan kymmeniä, eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä. Kosteusvaurioista aiheutuvaa astmariskiä on mahdollista välttää, kun huolehtii rakennusten ja sisäympäristöjen kunnosta.
Tutkimus on osa Lukas-syntymäkohorttiaineistoa. Tässä tutkimuksessa vuosina 2002–2005 syntyneitä suomalaislapsia seurattiin syntymästä kuuden vuoden ikään saakka. Aineiston avulla pyritään selvittämään elinympäristön mikrobialtistuksen suojaavia tai haitallisia vaikutuksia lasten astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä.
Osatutkimuksessa oli mukana 344 lasta, joiden kodin kosteusvaurioita ja näkyvää hometta arvioitiin aistinvaraisesti lasten ollessa alle vuoden ikäisiä. Lasten kasvua ja kehitystä seurattiin kyselytutkimuksilla ja tutkimuskäynnillä kuuden vuoden ikään asti.
Tutkimus julkaistiin Pediatric Allergy & Immunology -lehdessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


