Taksilupien määrä maaseudulla ei ole romahtanut odotetusti – uusi laki antaa tilaa luoville yrittäjille

Pudasjärvellä oli marraskuussa kolme taksilupaa enemmän kuin ennen heinäkuun taksiuudistusta. Kuva: Pekka Fali

Taksiliikenteen vapauttaminen sääntelystä viime kesänä avasi alalle mahdollisuuden monenlaisille luoville palveluille.

”Kyllä näin on, jos lähestyy alaa uudenlaisesta näkökulmasta. Esimerkiksi pikkukylän ravintolanpitäjä voi hoitaa kylän taksiliikenteen pistettyään puodin kiinni”, Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen sanoo.

Aiemmin taksiautoilija ei saanut päättää itse työajoistaan.

Tällainen maaseudun uusi taksari löytyy esimerkiksi Sastamalasta. Ravintolayrittäjä Tella Voutilainen perusti Huikalle.fi-taksin osin asiakkaiden kannustuksesta, Alueviesti-lehti kirjoittaa. Takseja ei kylältä enää ravintolan sulkeutumisen jälkeen tahtonut löytyä, ja Voutilainen täyttää markkinaraon.

Seuraavaan hengenvetoon Koskinen kuitenkin toteaa, että suurta mullistusta ei ole vielä nähty.

Koskisen arvion mukaan taksiala elää ihmettelyn aikaa. Uudet yrittäjät ovat tulleet pääasiassa vanhoille markkinoille, eivätkä vanhat yritykset ole vielä pystyneet uudistumaan.

”Uudetkin ajattelevat alaa, kuten se oli ennen sääntelyn purkamista. Vanhat kipuilevat vielä, sillä ala muuttui rajusti.”

Taksikalusto voi olla aikaisempaa kirjavampaa, sillä laki ei edellytä taksilta juuri mitään.

Kesällä joku ajoi Tampereella taksia kolmipyöräisellä moottoripyörällä ja Helsingissä avourheiluautolla. Helsingissä pyörii takseina vanhoja Saabeja. Käytettyjen autojen muuttaminen takseiksi on Koskisen mukaan jonkin verran lisääntynyt.

Joskus taksissa piti olla neljä ovea, mutta vaatimus poistui jo aiemmin. Nykyisin taksin voi tehdä vaikka mopoautosta.

Uusien autojen kaupassa edullisten mallien osuus on kasvanut.

Toyota Auris nousi toiseksi suosituimmaksi uudeksi taksiksi viime vuonna. Niitä rekisteröitiin 193 kappaletta. Suosituin oli edelleen Mercedes-Benz yli 400 uudella autolla.

Koskinen arvioi, että kalusto monipuolistuu sekä hintahaitarin ala- ja yläpäässä. Aiemmin korkein taksa oli säännelty, joten arvokkaan auton kyytiä ei voinut myydä kalliimmalla. Nyt voi.

”Kyllä S-Mersuja myydään joka vuosi takseiksi”, Koskinen tietää.

S-mallin Mersujen hinnat uutena alkavat reilusta sadasta tuhannesta. Auriksen puolestaan saa noin 25 000 eurolla.

Kyytien hinnoilla kilpaillaan pääasiassa pääkaupunkiseudulla.

Taksikalustossa oli ennen lain voimaantuloa erikoinen episodi. Joku hoksasi, että museoauto ei tarvitse liikennelupaa ja sillä voi ajaa kuka vain.

Esimerkiksi 1980-luvun Mersuja kulki usealla paikkakunnalla. Ne aiheuttivat närääkin, ja Parikkalassa poliisi tutki paikallista yrittäjää.

”Alan kokonaisuuden kannalta niillä ei ollut merkitystä, se oli henkinen ongelma. Mutta kun säännellyillä markkinoilla joku toimii noin, niin aina joku suuttuu”, Koskinen sanoo.

Nyt museoautot näyttävät kadonneen. Syynä lienee se, että luotettavasta uudesta autosta saa nykyisin taksin helposti.

Taksilupien määrä koko maassa on lisääntynyt reilun neljänneksen lain vapautumisen jälkeen.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) selvityksen mukaan taksilupia on nyt 2 639 kappaletta heinäkuun alkua enemmän. Yhteensä taksilupia oli marraskuun puolivälissä 12 100. Suurin osa uusista luvista on tullut isoihin kaupunkeihin.

Taksilupien määrä maaseudulla ei ole romahtanut. Luvat ovat vähentyneet 15 kunnassa. Kaikki niistä ovat maaseutukuntia. Yhdessäkään kunnassa lupien määrä ei ole vähentynyt yli kolmella. Tieto ei kerro taksiautoilun lopettaneiden määrää, sillä tilalle on voinut tulla uusia yrittäjiä.

Jotkut yrittäjät voivat myös lopettaa ajot ja pitää silti taksiluvan voimassa. Käytännössä näin tuskin moni toimii, arvioi LVM:n ylitarkastaja Joel Karjalainen. Luvasta joutuu joka tapauksessa pulittamaan maksun.

LVM:n listalla on selvästi enemmän maaseutukuntia, joissa lupien määrä on lisääntynyt kuin niitä, joissa ne ovat vähentyneet.

Esimerkiksi Vesannolle on tullut kolme lupaa lisää ja niitä on nyt 12. Taivalkoskella on neljä lupaa enemmän, yhteensä 16.

Nakkilassa ja Luhangassa lupien määrä on tuplaantunut, Nakkilassa kymmeneen ja Luhangassa neljään. Lapin hiihtokeskuskunnissa luvat ovat lisääntyneet reilusti.

Yksi tekijä maaseudun taksilupien säilymisessä voi olla päivystysvelvoitteen loppuminen. Se on lisännyt ainakin osa-aikaisten taksiyrittäjien määrää, Koskinen arvioi.

Osa-aikainen taksityö sopii maaseudun yrittäjälle, joka pystyy suhteellisen helposti irtaantumaan työstään. Luvan saa helposti, ja alkuinvestointi taksitekniikkaan on aikaisempaa edullisempi. Työajat voi sovittaa kysynnän mukaan, kun päivystyspakkoa ei ole.

”Ja on ehkä lähdetty astetta edullisemmalla kalustolla liikenteeseen”, Koskinen arvioi.

Ilta- ja yöpäivystys oli isossa osaa kuntia kannattamatonta velvoitteen aikana.

MT kertoi kesäkuussa (25.6.), että arkipäivystys oli tappiollista jopa Kokkolan kokoisessa kaupungissa, jossa minimi vuorossa oli neljä autoa.

Varjopuolena on, että epäsuositut ajat jäävät ajamatta. Koskisen mukaan maaseudulla taksin tilaaminen pitää suunnitella hyvin etukäteen. Näin on tosin todennäköisesti toimittu aiemminkin.

Yksi muutos on selvä: taksin tilaaminen matkapuhelimen sovelluksilla lisääntyy.

”Ei nuoriso enää soita mihinkään vaan lähettää kaikenlaisia viestejä. Onhan se näppärää”, Koskinen sanoo.

Eri alueilla on omia sovelluksia. Koskinen tuumaa, että hänen puhelimestaan löytyy kolmisenkymmentä eri sovellusta. Valtakunnallista tilaussovellusta lähimpänä on Valopilkku. Se toimii alueilla, joissa taksin voi tilata keskuksen kautta.

Tilaa sovelluksille on, sillä pääkaupunkiseudullakin vasta noin viidennes takseista tilataan muuten kuin soittamalla. Maalla soittaminen lienee toistaiseksi ainoa keino.

Sovellukseen perustuu myös kimppakyytipalvelu Kyyti. Sen tarkoituksena on hoitaa maaseudun liikennettä pikkubusseilla ja tilausten mukaan. Tammikuun puolivälissä kyläkyydit alkoivat Porvoon ja Loviisan kyliltä.

Koskisen mielestä lopulta taksareiden hämmästely loppuu ja alalla nähdään uutta kehitystä.

”Mihin se johtaa, sitä en tiedä”, Koskinen pohtii.