Ministeri Lintilän linjausta kiistellyistä aluerahoista odotetaan alkuviikolla – maakunnat eivät löytäneet sopua
MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajan Jari Rouvisen mielestä Suomi vaarantaa koko seuraavan ohjelmakauden rahoituksen, jos se ilmoittaa, ettei kehityseroja alueiden välillä enää ole.
Päätös aluekehitysrahoista jäi elinkeinoministeri Mika Lintilälle, koska maakunnat eivät löytäneet asiasta sopua. Kuva: Jarno MelaPitkään kytenyt kiista EU:n alueellisen rahoituksen, EAKR- ja ESR-rahoituksen, jaosta maakuntien kesken on MT:n tietojen mukaan etenemässä tällä viikolla. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) on määrä antaa asiasta esitys, koska maakunnat eivät löytäneet asiasta yhteisymmärrystä.
"Maakuntajohtajat eivät pystyneet rahanjakoon, ja ilmapiiri on myrkyttynyt", Lintilä totesi kesällä (MT 23.6.).
Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat ovat vaatineet lisää alueiden välisiä kehityseroja tasoittavaa koheesiorahoitusta itselleen. Tähän asti tukia on kohdennettu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Aluerahoituksen jako perustuu useisiin kriteereihin kuten työllisyyteen, asukastiheyteen ja bruttokansantuotteeseen.
Itä-Suomessa hämmästellään, miten alueelliset kehityserot ovat mittaristoissa voineet tasoittua niin, että perusta Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemalle olisi muuttunut.
"Ainut syy, miksi EU myöntää koheesiorahoja ylipäänsä Suomelle, on se, että Itä- ja Pohjois-Suomen bruttokansantuote on EU:n keskiarvon alapuolella. Jos alueellisia eroja ei olisi, ei Suomelle myönnettäisi rahoitusta", ihmettelee MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
"Ei Itä- ja Pohjois-Suomen kehitys ole mitenkään ryöpsähtänyt eteenpäin."
Hänen mielestään Suomi vaarantaa koko seuraavan ohjelmakauden (2027–2034) rahoituksen, jos se ilmoittaa, ettei kehityseroja alueiden välillä enää ole.
Aluekehitysrahoja käytetään muun muassa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja investointihankkeisiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

