Säätytalossa alkaa syksyllä mittava remontti – hintalappu 38 miljoonaa

Korjaushankkeen on määrä kestää kaksi vuotta, ja Säätytalo on sen aikana poissa käytöstä.  Kuva: LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Hallitusneuvottelujen näyttämönä vastikään toiminut Säätytalo remontoidaan. Valtion arvorakennuksista vastaava Senaatti-kiinteistöt aloittaa talossa syksyllä peruskorjauksen, jonka aikana rakennuksen julkisivut kunnostetaan, sisäpintojen maalauskoristeluita konservoidaan ja talotekniikka uudistetaan. Samalla parannetaan myös rakennuksen esteettömyyttä.

Korjaushankkeen on määrä kestää kaksi vuotta, ja Säätytalo on sen aikana poissa käytöstä. Säätytalon edellisestä peruskorjauksesta on kulunut jo 30 vuotta. Nyt alkavan korjauksen kustannusarvio on 38 miljoonaa euroa.

Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo valmistui vuonna 1893. Suomen mittakaavassa rakennus on poikkeuksellisen koristeellinen sekä sisältä että ulkoa.

Julkisivujen korjauksessa kunnostetaan ikkunat ja tehdään rappaus- ja maalaustöitä sekä uusitaan talon runsaat kipsikoristeet. Julkisivuihin palautetaan haalistumaan päässyt hiekkakivijäljitelmämaalaus. Monimuotoinen peltikate uusitaan ja päätykolmion pronssiveistos konservoidaan.

Sisätiloissa edessä on suuri työ, kun talon sisäseinien ja kattojen runsas maalauskoristelu konservoidaan. Erityisen huomion kohteeksi pääsevät pääsalien kattomaalausten henkilöhahmot ja pääportaikon lasikatteen leijonamaalaus.

Alun perin Säätytalo rakennettiin säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi. Toisessa kerroksessa oli näin ollen talonpoikaissäädyn, porvariston sekä pappissäätyjen salit.

Entinen porvariston istuntosali on nykyisin nimeltään Juhlasali, talonpoikaissäädyn sali on Luentosali ja papiston sali on Kokoussali. Kaikki saatavilla olleet vanhat huonekalut on entisöinnin jälkeen otettu käyttöön Säätytalossa.

Kun yksikamarinen eduskunta aloitti työnsä vuonna 1907, Säätytalo jäi liian pieneksi. Siellä pidettiin vielä valiokuntien kokouksia, ja Säätytalolla oli myös eduskunnan kirjasto vuoteen 1931.

Sen jälkeen rakennus tunnettiin puoli vuosisataa Tieteellisten seurain talona, ja siellä oli parhaimmillaan jopa 65 seuran toimisto ja kirjasto.

Nykyään Säätytalo toimii valtioneuvoston edustustilana. Siellä on järjestetty hallitusneuvotteluja, kokouksia, vastaanottoja ja säännöllisesti myös valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisia.

Valtakunnanoikeus on kokoontunut Säätytalossa neljästi, edellisen kerran oikeudenkäynnissä Kauko Juhantaloa (kesk.) vastaan vuonna 1993. Säätytalossa pidettiin myös sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1945–46.