Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • SDP:n eduskuntaryhmä esittää epäluottamusta hallitukselle, vihreät ministeri Purralle

    Sähäkkä keskustelu rasismista siivitti eduskunnan syyskauden alkua.
    SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar piti puolueensa ryhmäpuheenvuoron eduskunnan rasismikeskustelussa. LEHTIKUVA / Markku Ulander.
    SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar piti puolueensa ryhmäpuheenvuoron eduskunnan rasismikeskustelussa. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

    Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kehottaa poliittisia toimijoita etsimään yhteistä suuntaa kärjistämisen ja vastakkainasettelun sijaan. Hän painottaa, ettei rasismille ole suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa. Orpo avasi esittelypuheenvuorollaan eduskunnan keskustelun hallituksen rasismitiedonannosta.

    ”Ministereillä, kansanedustajilla ja muilla poliittisilla toimijoilla on erityisen suuri vastuu paitsi yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin luomisessa myös siinä, että kunnioitamme toinen toistamme”, Orpo sanoi.

    Orpon mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa on säilytettävä ilmapiiri, jossa vaikeistakin asioista puhutaan.

    "Sellainen ilmapiiri, jossa kuuntelemme toisiamme emmekä keskity vain oman viestimme läpi saamiseen.”

    Tiedonantokeskustelun yhteydessä voidaan kuulla esityksiä epäluottamuksesta koko hallitusta tai yksittäisiä ministereitä kohtaan. Niistä äänestetään perjantaina.

    Hallitus hyväksyi tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä viime torstaina.

    Orpo kertoi, että tiedonannon valmistellut valtiosihteereiden ja kansliapäälliköiden työryhmä on kuullut noin sataa asiantuntijaa.

    Tiedonanto nojaa hallitusohjelman kirjauksiin ja edellisten hallitusten tekemään työhön yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden puolesta.

    ”Arvioimme tiedonannon toimien etenemistä ja mahdollisten jatkotoimien tarvetta hallituksen puoliväliriihessä 2025”, Orpo sanoi.

    Tiedonannossa on 23 eri toimenpidettä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi.

    Hallitus aikoo muun muassa kriminalisoida holokaustin kieltämisen Suomessa. Samalla vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.

    Hallitus selvittää myös mahdollisuudet natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin sellaisissa tapauksissa, joissa niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen.

    ”Keskustelu esimerkiksi maahanmuutosta käy mahdottomaksi, jos jokainen siihen liittyvä kriittinen mielipide tulkitaan vihapuheeksi tai rasismiksi.” Jani Mäkelä

    Rasismin ja syrjinnän vastustaminen on kokoomukselle itsestään selvä asia, sanoi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa. Hän sanoi, että kokoomuslaiset ovat läpi vuosikymmenten rakentaneet Suomesta vapaata yhteiskuntaa, jossa jokaisella on jakamattomat ihmisoikeudet.

    Marttinen sanoi, että kokoomus työskentelee sen eteen, että Suomessa toteutuisi mahdollisuuksien tasa-arvo.

    Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä puolestaan sanoi, ettei hallitusohjelmassa tai hallituksessa ole rasismia. Mäkelän mukaan realistinen keskustelu esimerkiksi maahanmuutosta käy mahdottomaksi, jos jokainen siihen liittyvä kriittinen mielipide tulkitaan vihapuheeksi tai rasismiksi.

    Hän sanoi ryhmäpuheenvuorossaan hallituksen ymmärtävän rasismin perustuvan yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Myös perustuslaissa määritellään, ettei ketään saa syrjiä edellä mainittujen syiden perusteella, Mäkelä sanoi.

    Ruotsalainen eduskuntaryhmä voi olla tyytyväinen hallituksen rasismitiedonantoon, sanoi ryhmäpuheenjohtaja Otto Andersson eduskunnassa.

    Andersson sanoi RKP:n ryhmäpuheenvuorossa pitävänsä tärkeänä, että tiedonannossa tunnistetaan se, ettei saa olla tilaa minkäänlaiselle vihjailulle eikä puheelle, jossa kirjaimellisesti sanotaan yhtä, mutta tarkoitetaan toista.

    Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä puolestaan iloitsee siitä, että sen pitkäaikainen tavoite torjua antisemitismiä toteutuu tiedonannon myötä. Näin sanoi eduskunnassa puolueen ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Päivi Räsänen.

    Sauli Niinistö sanoi kohujen keskellä, että hallituksen voisi olla viisasta ottaa selkeä nollatoleranssin kanta rasismiin.

    Tiedonannon antamisesta sovittiin hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken heinäkuussa sen jälkeen, kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) oli pyytänyt anteeksi noin 15 vuoden takaisia kirjoituksiaan eduskunnan nykyisen puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) Scripta-blogin vieraskirjassa.

    Myös presidentti Sauli Niinistö sanoi kohujen keskellä, että hallituksen voisi olla viisasta ottaa selkeä nollatoleranssin kanta rasismiin.

    Media on julkaissut paitsi Purran myös elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) rasistisia kirjoituksia menneiltä vuosilta. Rydmanin edeltäjä Vilhelm Junnila (ps.) puolestaan erosi elinkeinoministerin tehtävästä nopeasti sen takia, että muun muassa hänen vaalimainoksissaan oli natsiviittauksia.

    Junnila selviytyi niukasti luottamusäänestyksestä kesäkuussa, mutta seitsemän hallituspuolue RKP:n edustajaa äänesti tuolloin epäluottamuksen puolesta.

    RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson on tiedonannon valmistumisen jälkeen sanonut lähtevänsä siitä, että hallituksen linjan pitää olla myös eduskuntaryhmän linja ja että tiedonantoa seuraavissa luottamusäänestyksissä myös RKP tukee hallitusta. Puolueen kansanedustajista kriittisin on ollut Eva Biaudet.