Köyhyys vähenee, vaikka muuta luullaan

Suomalaiset näkevät kehitysmaat hyvin perinteisesti. Nämä lapset elävät vahvan metsätalouden kylässä Matembwessa Tansaniassa. Kuva: Kaijaleena Runsten

Suomalaisten tiedot köyhyydestä eivät ole oikein ajan tasalla, päättelee kehityspolitiikan tuloksekkuutta arvioinut Ritva Reinikka.

”Liki 80 prosenttia arvioi äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen maailmassa, kun tosiasiassa se on parinkymmenen viime vuoden aikana puolittunut”, raportin suomenkielisessä tiivistelmässä lukee.

Hän peräänkuuluttaa aktiivisempaa viestintää siitä, mitä kehitysohjelmilla on saatu aikaan.

”Afrikka on nyt kansantulolla laskien vauraampi kuin se on ollut koskaan. Monet maat ovat pystyneet voittamaan itsenäisyyttä seuranneiden kahden ”menetetyn” vuosikymmenen laskun”, hän sanoo viitaten Maailmanpankin tuoreeseen tilastoon.

Monien Afrikan maiden talouspolitiikat olivat Reinikan sanojen mukaan ”ihan kamalia” 1970- ja 80-luvuilla. Reinikka tietää mistä puhuu, sillä hän työskenteli Maailmanpankissa 20 vuotta kehitysmaiden talouden parissa. Varsinkin Afrikka ja Lähi-itä tulivat tutuiksi.

Sittemmin Afrikan valtiot ovat talousuudistusten ja kansainvälisten velkahelpotusten ansiosta pystyneet panostamaan koulutukseen, terveydenhuoltoon ja maaseudun kehittämiseen. Kun elinkeinotoimintaa syntyy, myös verotuloja alkaa kertyä.

Hyviin tuloksiin kuuluvat myös se, että lapsikuolleisuus on kääntynyt selvään laskuun ja yli 90 prosenttia kehitysmaiden lapsista käy koulua.

”Se on aina maa itse, joka vie kehitystä eteenpäin. Mutta apu voi vauhdittaa sitä”, Reinikka muistuttaa.