Euromaat pääsivät sopuun Kreikan miljardeista

Euroalueen valtiovarainministerit keskustelivat Brysselissä muun muassa tukipaketin koosta, joka pysyi lokakuun huippukokouksessa sovitussa 130 miljardissa eurossa.

Alun perin euromaiden tavoitteena oli painaa Kreikan julkinen velka 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä, jotta maa voi palata kansainvälisille lainamarkkinoille.

Tästä tavoitteesta jouduttiin tinkimään hieman, sillä nyt sovittu paketti painaa julkisen velan 121 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nykyisin Kreikan julkinen velka vastaa 160:tä prosenttia sen bruttokansantuotteesta.

Paketin koko pystyttiin pitämään Suomenkin ajamassa 130 miljardissa eurossa, sillä yksityisen sektorin roolia Kreikan kriisinhoidossa kasvatettiin. Yksityisen sektorin sijoittajien Kreikka-saatavia leikataan 53,5 prosentilla aiemmin esillä olleen 50 prosentin sijaan.

Uutistoimisto AFP:n mukaan yksityisen sektorin alaskirjaukset nousevat 107 miljardiin euroon aiemmasta sadasta miljardista.

Uutinen neuvottelusovusta sinkautti euron vaihtokurssin nousuun Aasian valuuttamarkkinoilla.

Tunnelma aamuviiden jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli huojentunut, vaikka väsymys paistoikin EU-johtajien kasvoilta.

”Kuluneen kahden vuoden aikana ja jälleen tänä yönä olen oppinut, että maraton on todellakin kreikkalainen sana”, talouskomissaari Olli Rehn vitsaili.

Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi uskovansa, että nyt aikaan saatu sopimus turvaa Kreikan tulevaisuuden osana euroaluetta. Hän varoitti samalla, että EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valvonta Kreikassa tulee tiukentumaan.

Valtiovarainministerien kokoukseen poikkeuksellisesti osallistunut Kreikan pääministeri Loukas Papadimos sanoi olevansa erittäin tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun.

”Olen vakuuttunut, että huhtikuun parlamenttivaalien jälkeen muodostettava hallitus sitoutuu noudattamaan ohjelmaa täysin, sillä se on Kreikan kansan etu”, Papadimos sanoi.