Suomi 100 -juhlavuosi tarjosi videotuottajalle töitä
Suomen satavuotisjuhla luo työpaikkoja maakuntiin. Valtio jakaa aluetukea juhlavuoden ponnistuksiin 2,25 miljoonaa euroa.
Kuortaneen juhlavuosi-esityksen tapahtumatuottaja Tuomas Ojajärvi paitsi kerää ja editoi vanhaa videomateriaalia, myös kuvaa uutta. Kuortaneenjärvi on kunnan kulttuurihistoriassa keskeinen. Ojajärvi sanoo, että videotuotannon ammattilaiselle työtilaisuuksia on Etelä-Pohjanmaalla yleensä vähänlaisesti. Kuva: Johannes TervoSuomen juhlavuoden ansiosta medianomi Tuomas Ojajärven työttömyys katkesi. Muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen mies sai vuoden pestin tapahtumatuottajana. Hän luotsaa Kulttuurin kehitysaskel Kuortaneella -hanketta. Se huipentuu loppuvuonna monitaiteelliseen näytökseen tai tapahtumaan, jonka keskiössä on Suomen 100 itsenäisyyden vuotta Kuortaneelta katsottuna.
”Tehtäväni on vastata koko tapahtuman järjestelyistä. Se sisältää teatteria, musiikkia, näytelmää ja myös paljon videomateriaalia. Olen itse nimenomaan videotuottaja, joten työ sopii osaamiseeni hyvin.”
Ojajärvi on koulutukseltaan medianomi, YAMK, ja hän on erikoistunut videotuottamiseen. Alan työpaikkoja ei kotiseudulla Etelä-Pohjanmaalla ole liiaksi.
”Olen tottunut pätkä- ja projektitöihin. Toki tällainen vuoden projekti on jo mukavan pituinen. On myös kiinnostavaa, että pääsen vaikuttamaan tapahtuman sisältöön.”
Kuortaneen kunnan elinkeinojohtaja Jyri Saranpää sanoo, että hankkeen tulokset ja hyödyt eivät jää itse juhlavuoden tapahtumaan.
”Halusimme toteuttaa tämän Suomi 100 -teeman ammattilaisvoimin, siksi Tuomas on vetämässä sitä. Mutta samalla koulitaan paikallisia toimijoita tuottamisen saloihin. Jatkossa osaamme tuottaa yksin tai yhdessä erilaisia tapahtumia.”
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 75 000 euroa, ja sen päärahoitus saadaan paikallisen Leader-yhdistys Kuudestaan ry:n kautta.
Suomen sataa itsenäisyyden vuotta juhlistetaan ja kunnioitetaan ympäri maata yli 4 000 hankkeen, tapahtuman, esityksen, kampanjan tai vaikkapa kirjan voimin. Todellisuudessa lukumäärä on vielä paljon suurempi, sillä mainitun neljän tuhannen joukossa ovat vain Suomi 100 -ohjelmaan liittyneet projektit. Myös muita juhlavuosiponnistuksia on runsaasti.
”Kaikkiaan erilaisia juhlavuoden hankkeita on kymmeniä tuhansia”, ohjelmakoordinaattori Viivi Seirala valtioneuvoston Suomi 100 -sihteeristöstä kertoo.
”Näyttää siltä, että toiminta poikii lisää toimintaa, eli moni juhlavuoden tapahtuma tai hanke lisää välillisesti myös muuta tekemistä.”
Etelä-Pohjanmaalla Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola kertoo juhlavuoden virkistävän taloutta.
”Melkeinpä jokaisessa hankkeessa käytetään ostopalveluita. Esimerkiksi kulttuuritapahtumissa tarvitaan äänentoistoa ja seminaareissa maksullisia puhujia tai ostetaan materiaaleja. Seinäjoen kaupunginteatterin juhlavuosinäytelmät puolestaan työllistävät koko teatterin henkilökunnan.”
”Yritysten hankkeista Isojoen sahan kampanja on hyvä esimerkki työllistävästä vaikutuksesta. Kampanjassa lahjoitetaan veteraaneille palveluseteleitä. Niillä he voivat ostaa paikallisilta toimijoilta haluamiaan palveluita.”
Valtio jakaa Suomi 100 -aluetukea kaikkiaan 2,25 miljoonaa euroa. Tuen kohdentamisesta vastaavat maamme kuusi suurinta kaupunkia sekä maakuntien liitot. Nämä avustavat hankkeita myös omalla rahalla. Kun ollaan huhtikuun loppupuolella, aluetuista on jaettu noin puolet. Joissakin maakunnissa hakuaikoja on vielä avautumassa. Lisätietoja saa maakuntaliitoista.
Jotta juhlavuoden aikainen hanke voi saada rahallista tukea valtiolta tai kaupungilta, sen on liityttävä Suomen juhlavuoteen, itsenäisyyteen, historiaan, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen. Raamit eivät siis sulje pois juuri mitään – toki aluetuen maakunnalliset jakajat lopulta päättävät, mitä hankkeita tuetaan. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liiton aluetukihaussa rannalle jäi jopa yhdeksän kymmenestä hakijasta. Yhteensä Etelä-Pohjanmaan liitto jakoi aluetukea 180 000 euroa, josta puolet se sai valtioneuvostolta.
Myös monet yritykset ovat innostuneet tekemään yhteiskunnallisia tekoja juhlavuoden tiimoilta.
Esimerkiksi kauppaketju Lidlin kilpailu elintarvikealan toimijoille on osa juhlavuoden virallista ohjelmaa. Sen tavoitteena on saada uusia suomalaisia elintarvikkeita vientituotteiksi. Tiedotuksessaan Lidl maalailee jopa 100 000 uuden työpaikan syntymistä, jos pk-yritysten vienti lisääntyy.
Fazer puolestaan kouluttaa työelämään ja tarjoaa harjoittelupaikkaa 125 henkilölle, joilla on muutoin vaikea hakeutua työmarkkinoille. Useat yritykset ja yhteisöt ovat lanseeranneet omia juhlavuosikampanjoitaan ja saaneet ne osaksi virallista juhlavuoden ohjelmaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
