Perustuslakivaliokunnassa epäillään kansanäänestyksiä
Valtiovarainministeriö on tulkinnut kuntaliitoksia koskevan lakiluonnoksen niin, että tulos lasketaan suurkunnan enemmistön mukaan. Puolueissa kannat vaihtelevat. Osa katsoisi jokaisen kunnan tuloksen erikseen. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoEduskunnan perustuslakivaliokunnan keskustalaiset jäsenet Markus Lohi ja Tapani Tölli katsovat, että mahdollisessa kuntaliitosta koskevassa kansanäänestyksessä jokaisen kunnan tulos on pitää katsoa erikseen. Entinen kuntaministeri Tölli perustelee kantaansa kuntalaisten itsehallinnolla.
”Alueellinen kansanäänestys olisi vakava loukkaus tätä vastaan.”
Perussuomalaiset maakuntien edustajat Vesa-Matti Saarakkala ja Kimmo Kivelä ovat samaa mieltä.
”Uuden suurkunnan yhtenäinen äänestystulos olisi kuntalaisten ja demokratian halveksuntaa”, katsoo Kivelä.
Sen sijaan helsinkiläinen puoluetoveri Tom Packalén ja kokoomuksen Anu Urpalainen katsovat, että uuden suurkunnan enemmistö riittää. Tämä on ollut myös valtiovarainministeriön tulkinta lakiluonnoksesta.
Kristillisdemokraattien Sauli Ahvenjärvi ei ota asiaan kantaa. Hänestä pakkoliitos ei voi perustua pelkkään kansanäänestykseen.
Myös kannat kuntaliitoksiin vaihtelevat riippumatta siitä, onko kyseessä hallituspuolueen vai opposition kansanedustaja.
Kokoomuksen imatralainen Urpalainen katsoo, että pakkoliitokset ovat tarpeellisia vain kriisikuntatapauksissa.
Kumpikaan keskustaedustajakaan ei pidä pakkoliitoksia tarpeellisina, etenkään pelolla ja uhkauksilla ohjattuina.
Perussuomalaisten Kivelä haluaisi opposition mukaan valmisteluun ja Saarakkala katsoo, että ”isäntäkuntamallin ajettua karille hallitus pelottelee nyt kuntia yhteen pakkoliitoksilla”.
”Oma neuvoni kunnille on, että odotetaan nyt rauhassa hallituksen sote-lakia, koska homma voi mennä aivan uusiin puihin.”
Saman puolueen Packalén taas pitää pakkoliitoksia tarpeellisina, ei näe tarvetta muuttaa niiden tai kansanäänestyksen vuoksi perustuslakia ja katsoo koko asian koskevan eniten pääkaupunkiseutua. Hyöty tulisi siellä asumisen hinnan laskemisena.
KD:n Ahvenjärven mukaan pakkoliitokset ovat mahdollisia jo nyt ja joskus myös tarpeellisia.
Kaikki pitävät tärkeänä, että pakkoliitos- ja kansanäänestysasia käsitellään perustuslakivaliokunnassa. Pitääkö perustuslaki muuttaa, nähdään hallituksen esityksen, eduskuntakäsittelyn ja valiokunnan asiantuntijakuulemisten jälkeen, he katsovat.
Tölli arvostelee sitä, että hallituksen suunnitelmista puuttuvat taloudelliset laskelmat eli hankkeen perusteet ovat tyhjän päällä.
MT lähetti kuntaliitoksiin liittyvän kyselyn perustuslakivaliokunnan 17 jäsenelle viime viikolla. Heistä yhdeksältä tuli edes jonkinlainen vastaus.
Edellä mainittujen lisäksi vihreiden Tuija Brax ilmoitti, ettei kommentoi asiaa, koska ”se on tulossa perustuslakivaliokuntaan, joka perustaa kantansa laajaan asiantuntijakuulemiseen”.
Ahvenanmaan Elisabeth Nauclér ilmoitti, ettei asia koske Ahvenanmaata eikä hänen mielipiteensä ehkä siksi edes kiinnosta.
Kokoomuksesta vastaus tuli vain Urpalaiselta. Valiokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä, Pia Kauma ja Jukka Kopra jättivät vastaamatta.
Vasemmistosta kukaan ei vastannut kyselyyn. Vastaamatta jättivät kaikki SDP:n edustajat eli valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), Eeva-Johanna Eloranta, Maarit Feldt-Ranta ja Ilkka Kantola sekä vasemmistoliiton Anna Kontula.
Puheenjohtaja Koskinen sanoi puhelimitse MT:lle, että kantaa on vaikeaa ottaa, koska hallituksen esitystä ei ole.
Aivan läpihuutojutulta eivät kansanäänestys- ja pakkoliitoskysymykset kuitenkaan vaikuta.
Kansanäänestyksen tuloslaskenta vaatii Koskisen mielestä esimerkiksi pohdintaa siitä, pitäisikö pienten ja isojen kuntien väestösuhteet ottaa jotenkin huomioon.
Myös yhdyskuntarakenteen määrittely pakkoliitoksen perusteena vaatii harkintaa. Jos rakenne jatkuu yhtenäisenä yli kuntarajan, pakkoliitos voi olla perusteltukin.
”Perustuslaki takaa kuntalaisten itsehallinnon, mutta yksittäisen kunnan rajat eivät nauti perustuslain suojaa”, Koskinen huomauttaa.
Koskinen on aiemmin suhtautunut epäilevästi muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaavailtuun vastuukuntamalliin.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
