Metsästäjät laskevat Ruotsin suurpedoista kuluja yli sata miljoonaa euroa vuodessa
Ruotsissa suurpedot eli karhut, sudet, ahmat ja ilvekset aiheuttavat miljardin kruunun eli yli 100 miljoonan euron kulut vuodessa. Näin laskee Ruotsin metsästäjäliitto Svenska jägareförbundet.
Suojeluhallinnon hinnaksi liitto laskee 25 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy yhden naarassuden lennätys helikopterilla poronhoitoalueelta etelään. Se on tehty jo neljä kertaa ja tullut maksamaan noin 600 000 euroa.
Petojen syömistä riistaeläimistä on saatu 75 miljoonan euron vuotuinen kulu. Hirven arvoksi on laskettu 2 000 euroa, metsäkauriin hintana on käytetty 800 euroa. Summat sisältävät sekä liha- että virkistysarvon.
Tuotantoeläinten petoaidat maksavat laskelman mukaan 75 miljoonaa euroa, jos puolet lammastiloista aidataan. Jos aidattaisiin kaikki lammastilat, kertakustannukset nousisivat 12 miljoonaan euroon.
Vaikeammin laskettaviin kuluihin liitto listaa vähentyneet metsästysmaan vuokratulot. Susireviirillä vuokratulon menetys on yhden ja neljän miljoonan kruunun välillä.
Ruotsissa on sikäläisen metsästäjäliiton mukaan noin 68 susireviiriä. Tämän perusteella metsästysvuokratulojen menetys on vähintään 750 000 ja enintään 34 miljoonaa euroa vuodessa.
Suurpetojen katseluturismista saatavat tulot eivät yllä lähellekään metsästysmatkailusta saatavia tuloja. Ruotsin metsästäjäliiton mukaan jahtiturismi tuottaa noin 1 500 kertaa enemmän kuin petojen katselu.
Kiinteistöjen arvonalennusta liitto ei osaa laskea. Tiheimmillä suurpetoalueilla Värmlannin, Örebron ja Taalainmaan läänissä pedot alentavat kiinteistöjen arvoa, liitto väittää.
Ihmisten suurpetopelkoa ei ole hinnoiteltu. Laskelmasta puuttuvat petojen tappamien tuotantoeläinten ja koirien arvot.
Ruotsin punaisilla listoilla on liiton mukaan 846 yhtä uhanalaista lajia kuin susi.
Numeroharjoituksellaan liitto haluaa herättää keskustelua siitä, paljonko veronmaksajat ovat valmiita maksamaan suurpetojen suojelusta.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
