Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Mummo menetti tutun taksin – Kela-kyytien kilpailutus laski taksoja ja lisäsi kilometrejä

    Kelan pitäisi säästää taksikorvauksista kymmenen prosenttia. Kilpailutus vei maaseudun takseilta päätösvaltaa kyydeistä.
    Kuva: Jukka Pasonen

    Kun Pihtiputaan mummo ennen heinäkuuta lähti Kelan korvaamalla taksikyydillä Jyväskylään keskussairaalaan, hän soitti oman kylän tutun taksin viemään. Yleensä sama taksi toi mummon takaisin.

    Nykyisin mummon on soitettava välityskeskukseen ja taksi voi tulla mistä päin maakuntaa tahansa. Kotiinpäin vie toinen auto.

    Muutos vaikuttaa pieneltä vaikka kiusalliselta. Tuttu kuski on vaihtunut vieraaseen ja vaihtuu joka kyydillä.

    Maaseudun takseille muutos on suuri. Taustalla oleva Kela-kyytien kilpailutus laski taksoja ja vei takseilta päätösvaltaa vaikuttaa omaan toimintaansa.

    Kelan kannalta kilpailutus oli hyvä idea. Kela korvasi viime vuonna 160 miljoonalla eurolla 3,2 miljoonaa taksimatkaa. Hallituksen säästötavoite on kymmenen prosenttia, ja kilpailutuksen ansiosta taksat ovat alentuneet juuri kymmenisen prosenttia.

    Kilpailutuksen voittaneet välitysyhtiöt ovat siirtäneet alennuksen taksiautoilijoille ja ottavat lisäksi oman siivunsa välistä. Autoilija ajaa siis nyt Kela-kyytejä 10–15 prosenttia aiempaa halvemmalla.

    Esimerkiksi Pohjanmaan kilpailutuksen voittaneella Taksi Vaasalla autoilijan taksa on 13 prosenttia heinäkuuta edullisempi.

    Jokainen maakunta kilpailutettiin erikseen, ja sopimukset kestävät kolme vuotta. Kilpailutus ei liity heinäkuun alussa voimaan tulleeseen taksiuudistukseen. Se vain ajoitettiin samaan aikaan.

    Taksit ovat tietysti narisseet taksojen alentumisesta. Varsinkin maaseudulla Kela-kyydit ovat toiminnan perusta.

    Silti takseja on alkukapinoiden jälkeen löytynyt, Kelan pääsuunnittelija Anne Giss kertoo.

    Kilpailutuksen tarkoitus on säästää yhteiskunnan kuluja ja tehostaa toimintaa. Kela säästää vaaditut kymmenen prosenttia, jos taksojen alenemisen lisäksi välittäjät onnistuvat kyytien yhdistämisessä. Siksi siitä maksetaan lisäpalkkio.

    Yhden hengen kyydin välittämisen palkkio on 1,5 euroa, kahden hengen kyydistä kolme ja kolmen hengen kyydistä yhdeksän euroa.

    Käytännössä välityskeskus siis etsii samaan suuntaan meneviä ja laittaa heidät samaan autoon. Yhdistely on kuitenkin vaikeaa. Gissin mukaan viidennes kyydeistä on hyvä tulos.

    Taksien kannalta olisi järkevää, jos kaupunkiin kyydin tuoneelle maakunnan taksille löytyisi seuraava kyyti takaisin kotisuunnalle. Käytännössä taksit kuitenkin joutuvat jonoon ja lähtevät seuraavalle kyydille, minne se sattuu osumaan.

    Suunnalla on takseille merkitystä, sillä tyhjänä ajamisesta ei makseta.

    Jos Pihtiputaan taksi ajaa ensin 210 euron kyydin Jyväskylään ja saa sadan euron paluukyydin Konginkankaalle, on kassassa 310 euroa. Loppumatka kotipaikalle Pihtiputaalle ajetaan tyhjänä ja kilometrejä tulee 276, tili kilometriä kohti on 1,12 euroa.

    Jos taas Jyväskylästä jatkokyyti on väärään suuntaan Joutsaan, saa kassaan saman 310 euroa. Pihtiputaalle paluun jälkeen kokonaismatka on 414 kilometriä. Kilometriä kohden 0,75 euroa.

    Oleellista on, että taksiyrittäjä ei voi valita eikä hänellä siis ole mahdollisuutta vaikuttaa oman yrityksensä tehokkuuteen. Myöskään asiakas ei voi valita taksia, joten hyvän palvelun merkitys vähenee.

    Käytännössä kaikki muut ketjussa pystyvät lisäämään tehokkuutta paitsi maaseudun taksiautoilija.

    Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV varoitti Kelaa kilpailutuksesta, joka jättäisi maakuntaan vain yhden tilausvälityskeskuksen.

    "Kilpailun voittanut yritys voi kolmen vuoden aikana sementoida asemansa maakunnassa. Mistä kolmen vuoden päästä löytyy uusia yrityksiä osallistumaan seuraavaan kilpailuttamiseen?" KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo kysyy.

    Kela ei kuunnellut varoitusta.

    Kelan Giss ei itsekään ollut erityisen innostunut kilpailutuksesta. Hänen mielestään olisi voinut odottaa, mihin taksimarkkinat asettuvat.

    "Ehkä takseilla voisi olla yhteiskuntataksa, jolla ajettaisiin kaikki kyydit", Giss miettii.

    Hän muistuttaa, että kaiken kaikkiaan palvelu on saatu pelaamaan aika hyvin. Peruuntuneiden kyytien määrä on alkuhässäkän jälkeen vähentynyt.

    Alussa kyydit ruuhkautuivat ja välityskeskukset tukkeutuivat. Takseja korpesi, että kritiikki kohdistui niihin, vaikka vastuu on välityskeskuksien.

    Ongelmia on enää vain Uudellamaalla. Siellä Kela purki Helsingin-Uudenmaan Taksit-yhtiön sopimuksen lokakuussa ajamatta jääneiden kyytien vuoksi. Kilpailutus uusitaan, mutta sama yritys jatkaa, kunnes uusi aloittaa arviolta huhtikuussa.

    Sopimuksiin on kirjattu rangaistukset toiminnan ehtojen rikkomisesta. Palveluiden puuttumisesta on annettu jo neljä 10 000 euron sakkoa. Kymmenen 2 000 euron sakkoa on annettu puheluiden jonon venymisestä liian usein yli 80 sekuntiin.

    Välityskeskusten erikoisuus on viiden maakunnan alueella toimivan PRO-Keskus. Se vaatii kaikkia taksejaan hankkimaan Semel-yrityksen taksamittarin, jonka vuokra on noin 250 euroa kuukaudessa. Markkinoilla on useita mittarimalleja.

    Semel omistaa noin kolmanneksen PRO-Keskuksesta. Järjestely aiheutti kovaa kritiikkiä takseissa esimerkiksi Pohjois-Savossa.

    Kela ei ota kantaa omistusjärjestelyyn. Niiden valvonta tai mahdollisten mittarivalmistajien välinen kilpailu ei kuulu Kelan vastuulle. Keskisuomalaisen mukaan KKV ei ota kantaa laitteistovaatimuksiin.

    Gissin mukaan PRO-Keskus täyttää sopimuksen ehdot.

    "Me edellytämme, että tieto tuotetaan sähköisesti sinetöidystä taksamittarista."

    Monella muulla välityskeskuksella mittarilla ei ole väliä.

    Uudistus on ollut voimassa neljä kuukautta. Säästöistä ei ole vielä tietoa.

    "Ensi vuoden alussa siitä saadaan arvio", Giss sanoo.

    Onnistuminen on nyt kyytien yhdistelyn varassa. Ellei yhdistelyssä onnistuta, voivat Kelan kustannukset nousta, sillä meno- ja paluumatka ovat nykyisin erillisiä kyytejä. Se tarkoittaa, että taksamittari raksuttaa molempiin suuntiin, kun ennen se oli päällä vain menomatkalla.

    Kyytejä on yhdistelty jo aiemmin, eivätkä kaikki usko niiden merkittävään lisääntymiseen.

    Tiedossa ei ole, miten moni maaseudun taksi on lopettanut heinäkuun taksiliikenteen vapautumisen ja Kela-kyytien kilpailutuksen jälkeen.

    Pihtiputaan mummo kyllä pääsee sairaalaan, mutta ainakin Sonkajärvellä kolme taksia kahdestatoista on vienyt viimeisen kyydin.