Työttömien määrä nousi 20 000:lla tammikuussa

Lähes puolet suomalaisista haluaisi säilyttää irtisanomisia koskevan lainsäädännön entisellään. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.  

Työllisten määrä pysyi tammikuussa lähes ennallaan verrattuna viime vuoden tammikuuhun, kertoo Tilastokeskus. Työttömiä oli kuitenkin 20  000 enemmän. Kaikkiaan työttömiä oli 231  000, joista miehiä oli 127  000 ja naisia 103  000.

Työllisyysasteen trendiluku ikäryhmässä 20–64-vuotiaat oli 77,7 prosenttia. Työttömyyden trendiluku oli 7,7 prosenttia ikäryhmässä 15–74-vuotiaat. Trendiluvuista on poistettu satunnais- ja kausivaihtelu, jotta ne antaisivat paremman kuvan työllisyyden kehityksestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi samalla, että tammikuussa oli avoinna 133  400 työpaikkaa, mikä oli 43  100 vähemmän kuin vuosi sitten.

Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi, että työttömyyden kasvu oli odotettavissa.

"Koska Suomen talouden kasvunäkymät ovat yhä heikot, on oletettavaa, että työttömyys jatkaa kasvuaan jatkossakin”, Busk sanoi tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbomin mukaan työttömien määrän kasvusta huolimatta työllisyys on edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla.

"Positiivista on myös se, että taantuma ei todennäköisesti jää pitkäaikaiseksi, eikä laman uhasta tarvitse ainakaan vielä olla huolissaan”, Ohlsbom sanoi tiedotteessa.

Ohlsbomin mukaan korkojen nousu voi käynnistää talouden noususuhdanteen vielä tämän vuoden aikana.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala totesi viestipalvelu X:ssä, että työllisyystilanne on heikentynyt mutta ei dramaattisesti.

"Työttömyysasteen trendiluku tammikuussa 7,7 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kevään 2022 pohjilla ja työllisyysasteen trendi yhden prosenttiyksikön matalampi kuin 2022 lopulla. Pitkäaikaistyöttömyys nousussa, samoin lomautettujen määrä”, Vesala summasi.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kirjoitti X:ssä, että työttömyys on nousussa, mutta työllisyys sinnittelee suhdannetilanteeseen nähden yllättävän hyvin.

"Voisi olla paljon huonompikin tilanne”, Appelqvist kannusti.

Luvuissa näkyvät eri toimialojen väliset erot, kun työttömyys nousee samalla kun työllisyyden taso on historiallisesti melko korkealla tasolla.

"Riskinä on, että kun työttömyys kerran pääsee nousemaan, on sen aleneminen yleensä varsin hidasta. Pitkäaikaistyöttömyyden tasossa ei ole käytännössä nähty enää parannusta viime kesän jälkeen, vaan on jämähdetty huolestuttavan korkealle tasolle”, hän lisäsi tiedotteessa.

Asuntorahoittaja Hypon pääekonomisti Juho Keskinen totesi, että kohtaanto-ongelma vaivaa Suomen taloutta tilanteessa, jossa teollisuus kärsii maailmantalouden heikosta vedosta ja korkeista koroista ja hoitoalalla tarvittaisiin lisää väkeä.

"Avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut laskuaan vuoden 2022 kesästä asti, jolloin myös asuntojen hinnat kääntyivät laskuun. Avoimena olevien työpaikkojen määrä väheni loppuvuodesta 2023 eniten teollisuudenaloilla ja Pohjois- ja Itä-Suomessa, joskin Länsi-Suomessa avoimien pestien määrä jopa kasvoi hieman. Tekijöitä tarvittaisiin yhä etenkin hoitoalalla, mutta samalla lomautettujen kokonaismäärä on ollut kasvussa”, Keskinen sanoi tiedotteessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön rekistereissä työttömiä työnhakijoita oli 33  100 enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeilujen asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli 91  700 eli 5  800 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli tammikuun lopussa 45  300, 16  600 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilastokeskuksen ja TEMin luvut poikkeavat toisistaan, koska Tilastokeskuksen työttömyysluvut perustuvat otospohjaiseen työvoimatutkimukseen ja ministeriön TE-toimistojen asiakasrekisteriin.