Suomella olisi terveysdatan hyödyntämisessä aineksia tekoälyn kärkimaaksi − tuore selvitys kertoo, mitä se vaatisi

Tekoäly muuttaa vauhdilla terveydenhuoltoa, mutta selvityksen mukaan Suomi ei saa nyt täyttä hyötyä tekoälystä hajallaan olevan tiedon ja kankeiden lupaprosessien takia. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.  

Suomella olisi aineksia tekoälyn edelläkävijäksi terveysdatan hyödyntämisessä, mutta rooli edellyttää uudistumista.

Näin todetaan tulevaisuustalo Sitran, sosiaali- ja terveysministeriön sekä terveysalan toimijoiden selvityksessä, jonka ovat toteuttaneet Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Olli Kallioniemi ja professori Kimmo Porkka.

Ratkaisuksi uudistamisen tarpeeseen Sitran tiistaina julkaisema selvitys ehdottaa kansallisen terveystietoalueen (Finnish Health Data Space, FHDS) perustamista. Terveystietoalue tarkoittaa kansallista toimintamallia, joka kokoaisi terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tekoäly muuttaa vauhdilla terveydenhuoltoa, mutta selvityksen mukaan Suomi ei saa nyt täyttä hyötyä tekoälystä hajallaan olevan tiedon ja kankeiden lupaprosessien takia.

”Tällä hetkellä yksi suurimpia haasteita terveystiedon hyödyntämisessä on se, että meillä on joka paikassa erilaiset järjestelmät, jotka ovat hyvin huonosti keskenään yhteensopivia. Se on ihan ensimmäinen asia, joka meidän täytyy korjata”, Porkka toteaa.

Uudistuksen tarve nähdään akuuttina, sillä ikääntyvä väestö lisää palveluiden kysyntää samalla, kun resurssit ovat tiukilla. Tekoäly auttaisi esimerkiksi hyvinvointialueita kehittämään palveluitaan, parantamaan hoidon vaikuttavuutta ja hillitsemään kuluja.

Muutos olisi edessä joka tapauksessa, sillä Euroopan unionin terveystietoalue (EHDS) velvoittaa jäsenmaat avaamaan terveysdatan hyötykäyttöön lähivuosina. Selvityksen mukaan Suomen kannattaa rakentaa ratkaisu nyt omista lähtökohdistaan ja kääntää velvoite kilpailueduksi.

”Meidän täytyy olla muutoksen etulinjassa mukana, jotta voimme vaikuttaa myös siihen, että otamme meille kaikkein parhaiten soveltuvat hyödyt tekoälystä”, Porkka sanoo.

Selvityksen kirjoittajat vakuuttavat, että uudessa, vahvasti tekoälyyn nojaavassa toimintamallissa kaikki hyötyisivät.

Yhteiskunnan näkökulmasta uusi malli toisi vähäiset resurssit tehokkaampaan käyttöön. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille jäisi tekoälyn ansiosta enemmän aikaa varsinaiseen potilastyöhön eikä sitä menisi yhtä paljon kirjaamiseen kuin nykyään.

Kansalaiselle muutos tarkoittaisi yksilöllisempää hoitoa ja parempaa mahdollisuutta seurata, mihin omia tietoja käytetään. Hoitoketjussa potilaasta tulisi aktiivisempi osallistuja, sillä tämä pystyisi enemmän itse huolehtimaan terveystiedoistaan ja suostumuksesta tietojensa käyttöön.

”Tässä mallissa yksilö voi myös sanoa, että kiitos ei, en osallistu”, Kallioniemi toteaa.

Tulevaisuudessa potilas voisi nykyistä paremmin itse hyödyntää terveystietojaan ja kysyä luotettavasti neuvoa myös tekoälyltä. Kallioniemen mukaan potilas voisi jopa syöttää tietoihinsa dataa vaikkapa älykellosta tai -sormuksesta. Tiedot pysyisivät toki erillään esimerkiksi julkisen terveydenhuollon tiedoista.

”Tällä saattaisi olla ihan merkittävä hyöty esimerkiksi hoidonjälkeisessä automaattisessa seurannassa. Mutta nämä ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia”, Kallioniemi korostaa.

Sitran selvityksen nimi on "Terveystiedon tulevaisuus tekoälyn aikakaudella". Kallioniemi ja Porkka painottavat, että "jos emme johda tätä muutosta, se johtaa meitä".

Miten tietoturvasta huolehditaan tekoälyn aikakaudella?

”Jos me teemme kansallisen mallin, käsiteltävä terveysdata on äärimmäisen suojattua. Useissa tapauksissa data pysyy lähteissä, missä se on, ja me käsittelemme sitä hajautetulla tavalla, joka sinällään jo vähentää tietoturvariskejä”, Kallioniemi sanoo.

Hän korostaa, että tietoturva on äärimmäisen tärkeä asia, kun käsitellään sensitiivistä terveysdataa.

”Täytyy pitää toki tarkasti huoli siitä, että kun tekoälyä hyödynnetään, säilytetään kaikki tietoturva ja luotettavuus siellä taustalla. FHDS ei tarkoita suinkaan sitä, että se olisi yhtäkkiä kaikille saatavissa tai kuka tahansa voisi kirjautua sisään.”

Kallioniemen mukaan Suomessa on erityisen hyvää osaamista siinä, millä tavalla tietosuoja rakennetaan ja millä tavalla se varmistetaan. Tulevaisuuden kansallinen tekoälymalli on tarpeen nimenomaan tietoturvasyistä, hän painottaa.

”Se ei ole mikään kansallinen malli, että ihmiset alkavat syöttää esimerkiksi Chat GPT:lle terveysdataansa. Meidän pitää rakentaa turvallinen malli siihen, että ihmiset voivat itse prepata terveyttään ja vaikkapa saada kysyttyä sitä, mikä jäi epäselväksi lääkärikäynnillä”, Kallioniemi kertoo.