Posti uusi strategiansa: "Teemme palveluista niin digitaalisia kuin mahdollista"

Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen arvioi, että postin ja logistiikan kilpailu kiristyy ja kansainvälistyy. Kuva: Kalle Keskinen

Postinkuljettaja Joel Elosuo vie Postikeskukseen toimitetun paketin asiakkaan haettavaksi Postin Smartpost-laatikkoon. Uudet valkoiset laatikostot yleistyvät jatkossa kauppapaikoilla ja kerrostalojen auloissa. Kuva: Kalle Keskinen

Postin uudistettu strategia nojaa rahtiin ja pakettiin. Kirjeliiketoiminta laskee trendin omaisesti, mutta pakettibisnes kasvaa.

"Suomi on monessa mielessä jäljessä pakettikaupassa Yhdysvaltoihin ja Saksaan verrattuna, mutta odotamme sen kasvavan, jopa moninkertaistuvan lähivuosina", arvioi Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen esitellessään Postin uuden strategian tiistaina.

Heinä-syyskuun osavuosikatsaus oli ensimmäinen, jossa Postin pakettiliiketoiminnan ja logistiikan liikevaihto ylitti perinteisen postitoiminnan eli kirjepostin ja lehdenjakelun liikevaihdon.

Postin liiketoiminta on historiallisessa käännekohdassa. Jatkossa pärjätäkseen posti muuttuu ja uudistuu yhteiskunnan ja kuluttajien käyttäytymisen mukana.

Siis miten?

"Palvelut tehdään niin digitaalisiksi kuin on mahdollista", toimitusjohtaja Malinen kuvaa muutosta.

Posti aikoo olla siellä, missä asiakkaatkin ovat. Yhtiö on asettanut itselleen neljä päätavoitetta: menestymisen verkkokaupassa, kirjeelle uusi elämä, palvelukulttuurin uudistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen Postin palveluissa.

Vaikka kirjevolyymit laskevat, Posti uskoo pystyvänsä rakentamaan kirjeelle uuden elämän digitalisaation avulla.

"Postin tavoitteena on pidentää paperisen viestinnän elinkaarta uudistamalla kirje asiakasviestinnän digikanavaksi. Ensimmäisten postien joukossa maailmassa olemme kehittämässä kirjeille ja muille osoitteellisille lähetyksille digitaalisen seurannan", sanoo Malinen.

Koko henkilöstö saa valmennuksen uusiin palveluihin ja niiden edellyttämiin asiakastilanteisiin. Digitaalisen seurannan osoitteellisille lähetyksille on tarkoitus parantaa lähetysten laatua.

Posti on nostanut jakeluhintojaan, ja viimeisin korotus koskee suoramainontaa – MT uutisoi jopa 3–30 prosentin hinnankorotuksista eri suoramainonnan tuotteille.

Mahdollistavatko kehitystoimet jakeluhintojen laskun tai edes korotusten pysäyttämisen?

"Kun rakennamme jokaiseen lähetykseen oman yksilöllisen identiteettinsä, pystymme toteuttamaan mahdollisimman tarkasti koko (jakelu-)prosessin. Tyypillisesti tällaisessa palvelun tuottamisessa se, mikä pystytään tekemään tarkasti ja kerralla oikein, on myös tehokkain tapa", Malinen vastasi.

Kirjeiden määrä laskee Suomessa 13 prosenttia vuodessa. Tanskassa vuosittainen alamäki on yli viidennes kirjepostista. Valtio digitalisoi dokumenttinsa sektori kerrallaan terveyspalveluista oikeuslaitokseen – ja sillä on vaikutuksensa Postin liiketoimintaan.

Postin toimittamien pakettien määrä puolestaan kasvaa joka vuosi. Verkkokauppa yleistyy ja Posti toimitti viime vuonna yhteensä 34 miljoonaa pakettia.

Postin paketti- ja logistiikkapalveluiden johtajan Jukka Rosenbergin mukaan tänä vuonna pakettitoimituksissa rikotaan kaikki aikaisemmat ennätykset. Ensi vuonna Posti ennustaa toimittavansa jo 40 miljoonaa pakettia.

Postin Malinen vertasi Suomen verkko- ja pakettikauppaa Yhdysvaltoihin: Suomessa kotitalous vastaanottaa vuodessa noin kymmenen pakettia. USA:ssa verkkokauppa Amazonin Prime-käyttäjät vastaanottivat 70 pakettia ja keskimääräinenkin amerikkalaiskuluttaja noin 30 pakettia vuodessa.

Jos Suomi jatkaa samalla trendillä kuin muu maailma verkkokaupassa, pakettimäärän kolminkertaistuminen on hyvinkin mahdollista täällä.

"Kaikkialla maailmassa verkkokauppa kasvaa, vaikea nähdä, miksi näin ei tapahtuisi Suomessakin", Malinen vastasi.

Postille verkkokaupan kehitystä kyselytutkimuksen avulla mitannut Ville Huhtanen arvioi verkkokaupan keskiostoksen olevan Suomessa alle sata euroa. Arvo on noussut viimevuosina .

Verkkokaupan myynti kasvaa volyymia nopeammin, sillä keskiostoksen ja ostoskorin koko kasvavat.

Tavaralähetykset Suomessa tulevat useimmiten ulkomaisesta verkkokaupasta. Vuonna 2016 ulkomaisista verkkokaupoista vastaanotettujen tavaralähetysten osuus oli 62 prosenttia, kotimaisista verkkokaupoista 38 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi–syyskuussa ulkomaisten lähetysten osuus oli kasvanut vielä kuusi prosenttiyksikköä lisää.

"Olemme hyvin huolestuneita siitä, ettei suomalainen verkkokauppa menettäisi markkinoita ja mahdollisuuksia", Malinen totesi.

Posti luo logistisen infrastruktuurin maahan eikä aio ryhtyä itse operaattoriksi.

Osa tätä infrastruktuuria ovat Postin pakettiautomaatit, joita Posti aikoo avata tuhat lisää nykyisten 500 rinnalle. Kelta-siniset pakettiautomaatit saavat rinnalle uusia valkoisia Smartposti-laatikoita kauppapaikkoihin ja kerrostalojen auloihin.

Uudet automaatit käyvät pakettien vastaanottamiseen ja lähettämiseen. Pakettia lähetettäessä asiakas maksaa verkossa ensin postimaksun ja kirjoittaa saamansa koodin pakettiin jättäessään sen automaattiin edelleen Postin toimitettavaksi.

Pakettituotannon operatiivinen johtaja Peter Stavén kertoo Posti tehneen ruokalähetysten yhteistyösopimukset tähän mennessä kolmen yhtiön kanssa: Fazer, Pupu ja Kauppahalli24.

Posti näkee yhteistyömahdollisuuksia postilähetyksissä myös maatilojen elintarviketoimituksille.

Posti on maan suurin palvelutyönantaja 20 000 työntekijällään. Riittääkö kaikille postilaisille töitä jatkossa?

Henkilöstöjohtaja Jaana Jokisen mukaan strategia sinänsä ei vaikuta henkilöstön määrään:

"Mutta jos kirjepostivolyymit laskevat edelleen, henkilöstöä tarvitaan vähemmän."

Posti uusi myös taloudelliset tavoitteensa. Postin tammi-syyskuun oikaistu liiketulos heikkeni 3,6 miljoonaan euroon eli prosenttiin liikevaihdosta. Konsernin viime vuoden liiketulosprosentti jäi 2,9 prosenttiin. Uudeksi taloudellisksi tavoitteeksi Posti on asettanut neljän prosentin oikaistun liiketulosprosentin. Sidotun pääoman tuotoksi valtionyhtiö tavoittelee 10 prosenttia.

Vuositasolla Posti oli vuonna 2016 voitollinen yhtiö ja sen nettovoitto oli 27 miljoonaa euroa. Valtio sai osinkoina Postilta 60 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Malisen mukaan Posti aikoo toimia jatkossakin ilman valtion taloudellista tukea ja sen tavoitteena on tasaisesti kasvava osinkovirta.

Vertailun vuoksi: Ruotsin ja Tanskan valtiot joutuvat pääomittamaan 60/40-suhteessa omistamaansa postiyhtiö PostNordia yhteensä 2,2 miljardilla Ruotsin kruunulla eli 225 miljoonalla eurolla.