Jalaksilla tallattu jo 100 vuotta: Monot meni, turvakenkää tuli
Jalasjärveläinen kenkätehdas Jalas on vaihtanut omistajaa vain kerran, ja ruotsalainen omistaja Ejendals on sekin perheyritys.”Jalaksen tuotemerkillä tehdään tänä päivänä yli 150 eri mallia työ- ja turvajalkineita. Niiden ero on siinä, että työjalkineessa ei ole kärkikuppia eikä naulaanastumissuojaa”, myyntijohtaja Ken Löfgren kertoo.
Löfgrenin käyntikortissa ei kuitenkaan lue Jalas, vaan Ejendals Suomi Oy. Perinteinen perheyritys siirtyi ruotsalaisomistukseen vuonna 2008.
Jalas oli toimittanut työkäsineitä markkinoivalle ruotsalaisyritykselle turvajalkineita jo pitkään, ja edessä oli sukupolvenvaihdos.
Pörssiin ei kuitenkaan menty?
”Jaa. Jos sitä joskus on mietitty, niin siinä vaiheessa varmaankin. Nykyisen omistajan tuntien ei kyllä mietitä”, Löfgren sanoo.
Nykyinen omistaja on 32-vuotias Marcus Ejendal, vannoutunut perheyhtiömies.
Tehtaalla omistajanvaihdos aluksi hiukan pelotti, Jokipiissä yli 30 vuotta työskennellyt kenttämyyntipäällikkö Esa Hakanen kertoo.
”Mutta toisaalta ammattitaitoa ei voi siirtää, ja siihen luotamme jatkossakin.” Luottamusta lisää se, että Ejendals on investoinut viime vuosina noin kolme miljoonaa euroa Jokipiin tuotantoon, laboratorioon ja varastoon.
Taustaltaan Ejendals on valmistuttajayritys, jonka leipälaji ovat suojakäsineet. Ensimmäiset olivat nahkaisia moottoripyöräkäsineitä vuonna 1949. Käsineet suunnitellaan Ruotsissa, mutta teetetään Kaukoidässä.
100-vuotias Jalas puolestaan aloitti toimintansa nahkurinverstaana, sillä seutu ollut aina vahvaa kotieläintuotantoaluetta.
Nahka myytiin aluksi suutarinliikkeille, mutta sitten alettiin tehdä markkinamyyntiin lapikkaita, pieksuja ja hevosvaljaita ja myöhemmin sandaaleita sekä sotilas- ja käyttökenkiä.
Sitten siirryttiin urheilujalkineisiin, ostettiin Aaltosen työ- ja urheilujalkinetuotanto ja lopulta keskityttiin työ- ja turvakenkiin.
”Toiminta on pysynyt koko ajan samalla tontilla, mutta muuttunut se on”, Hakanen kertoo. Välillä tehtiin pelkästään urheilujalkineita eli hiihtojalkineita lenkkareita, suunnistus- ja mäkihyppykenkiä ja välillä urheilu- ja työjalkineita rinnakkain.
”Sitten kilpailu koveni ja tuli pakettiajattelu. Kun meillä oli vain hiihtojalkineet, eikä suksia, sauvoja ja siteitä, urheilujalkineista luovuttiin vuonna 2007”, Hakanen kertoo.
”Mutta Jalaksen jalkineilla on voitettu yli 100 arvokisamitalia hiihdossa, mäkihypyssä, suunnistuksessa ja juoksussa.”
Millä satavuotias on pärjännyt?
”Tuotekehityksellä, omien innovaatioiden tuomisella tuotantoon ja asiakkaiden kuuntelulla. Ne takaavat myös tulevaisuuden”, Hakanen sanoo.
Erityiskiitokset työsuojeluvalistuksesta menevät maatalousyrittäjien Melalle.
”Tänä päivänä maatalous on meille merkittävä asiakas. Siellä on vastuullista ja valistunutta väkeä, vaikka ovatkin itse maksavia. Töitä ei tehdä enää sellaisilla jalkineilla, joita ei muuten enää käytettäisi”, Hakanen kertoo.
Maalaisuuskaan ei ole ollut menestyksen este, sillä Jokipiin tehdas sijaitsee 3-tien varressa ja sadan kilometrin päässä Vaasan satamasta. Myös sitoutunutta työvoimaa on hyvin tarjolla.
Jalaksen suurin markkina on Ruotsi ja seuraavina Suomi ja Saksa. Ruotsin varaston kautta jalkineet viedään Eurooppaan.
”Haluamme laajentua voimakkaasti Euroopassa. Myyjäverkostoa on juuri vahvistettu”, Löfgren esittelee kymmenien myyjien toimipistekarttaa. Venäjällä heitä on kuusi.
”Venäläiset tulevat kuulemma muistamaan ne, jotka ovat siellä pysyneet.”
Kotimaassa Jalas on toimittanut Puolustusvoimille jalkineita lähes vuorovedoin suurimman kilpailijansa Sievin kanssa. Kokonaismyynnistä armeijan varsikengät ovat kuitenkin vain pieni osa.
Naudan-, sian- ja vuohennahka tulee Brasiliasta valmiiksi käsiteltynä, sillä Suomessa parkitsijoita ei enää ole.
”Nahka kestää kulutusta ja kosteutta, ja ihmiset haluavat sitä. Sen osalta olemme siis riippuvaisia ruuantuotannosta”, Löfgren kertoo.
Vegetarismi ei kuitenkaan ole uhka, sillä Jalas käyttää jo nyt myös paljon keinomateriaaleja.
Uutinen MT:n ikätoverista, keväällä 100 vuotta täyttäneestä Ejendals Suomesta ilmestyi kokonaisuudessaan MT:n juhlalehdessä 26. lokakuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

