Velkakehitys ei taitu halutussa tahdissa
Hallitus päätti tiistaina valtiontalouden tuloista ja menoista eli kehyksistä vuosille 2015–2018.
Menot ovat ensi vuonna 53,5 miljardia euroa ja tulot 48,6 miljardia euroa, joten alijäämä on 4,8 miljardia euroa ja 2,7 miljardia euroa vielä vuonna 2018.
Hallitus ei siten päässyt tavoitteeseensa taittaa velkaantuminen tämän vaalikauden aikana.
Taittuminen tapahtuu näillä näkymin vasta tällä kehyskaudella eli vuosina 2016–17. Eduskuntavaalit ovat vuonna 2015.
Ensi vuodelle tehdään 2,3 miljardin euron säästöt ja verojen korotukset. Siitä 40 prosenttia on veronkorotuksia ja 55 prosenttia menoleikkauksia ja 5 prosenttia kuntien ja valtion maksuja.
Näin hallitus luopui myös periaatteestaan kiristää puoliksi menoja ja veroja.
Tiukennusten syy on heikko talouskasvu ja työllisyys, toista vuotta miinuksella oleva kokonaistuotanto, kasvaneet menot ja lisääntyvä velka.
Suomi haluaa säilyttää asemansa luotettavana luototettavana, jotta lainarahaa saisi jatkossakin kohtuuehdoin.
Lopputulos on viiden puolueen hyväksymä kompromissi, sillä Vasemmistoliitto jätti hallituksen neuvottelujen viime metreillä.
Syyksi sanottiin pienituloisimpien rokottaminen.
Myös muilta tahoilta tuli ratkaisulle palautetta: kiitoksia siitä, että tulosta syntyi ja haukkuja väärästä painotuksesta.
Veronmaksajain keskusliiton mielestä hallituksen olisi pitänyt keskittyä sopeuttamisessa säästöihin, eikä kiristää verotusta.
Liiton laskelmien mukaan kehysriihen päätökset pienentävät keskituloisen eli 3 215 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan ostovoimaa 1,1 prosentilla eli noin 300 eurolla ensi vuonna.
Veroprosentti nousee 30,9 prosentista 31,2 prosenttiin, kun verotarkistuksia ei tehdä, työeläkemaksut muuttuvat ja ansio- ja hintakehitys vaikuttaa veroihin ja ostovoimaan.
Palkat olivat jäämässä hinnoista jälkeen jo viime vuonna tehdyn palkkaratkaisun vuoksi. Lisäksi lapsiperheiden tuloja supistavat lapsilisien leikkaukset.
Tavallisia perheitä kurittavat myös muun muassa sähkön, kiinteistöveron, polttoaineiden ja ajoneuvoveron korotukset sekä asuntolainan korkojen ja työmatkojen vähennysten pienentäminen.
Arvonlisäveroja ei nyt muutettu, mutta esimerkiksi makeisveron kiristyksestä ensi vuonna sovittiin jo aiemmin.
Myös Keskuskauppakamarin mielestä menoja olisi pitänyt leikata enemmän, jättää veronkorotukset tekemättä ja luopua kuntatyöntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojasta.
Kuluttajaliitto muistuttaa, että päätökset ajavat vaikeimpaan tilanteeseen pienituloiset ja työttömät lapsiperheet.
Liitto muistuttaa myös, että asuntojen alueellisissa hinnoissa ja vuokrissa on suuria eroja, minkä vuoksi pitäisi tukea työpaikkojen sijoittumista ja eläkeläisten paluumuuttoa edullisille seuduille.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Kuluttajaliitto muistuttaa, että
asuntojen hinnat ja vuokrat
vaihtelevat paljon alueittain. Liiton
mielestä pitäisi tukea työpaikkojen
sijoittumista edullisille seuduille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
