Paikallinen asiantuntemuskatoaa kuntaliitoksessa
Tutkija Ritva Pihlaja vaati uusia toimia, jotta paikallinen asiantuntemus säilyy suurkuntien päätöksenteossa. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoSIILINJÄRVI (MT)
Pienten kuntien vahvuus on ollut toiminta lähellä kuntalaisia sekä paikallinen asiantuntemus. Mitä isompiin kuntayksiköihin siirrytään, sitä suurempi riski on menettää nämä vahvuudet. Tätä mieltä on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän erikoisasiantuntija Ritva Pihlaja.
Pihlaja puhui maanantaina Siilinjärvellä MTK-Pohjois-Savon
syyskokouksessa.
Viime syksyn kuntavaaleissa äänesti alle 60 prosenttia äänioikeutetuista. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna nukkuvien puolue sai puoli miljoonaa uutta kannattajaa.
Suomen äänestysaktiivisuus oli Pohjoismaiden huonoin. Se on ollut sitä vuoden 1994 kuntavaaleista lähtien.
”Kunnan koon kasvaessa äänestysaktiivisuus laskee”, Pihlaja todisti. 2000-luvun liitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa jyrkemmin kuin kunnissa, joissa ei tehty liitosta.
Kuntaliitokset vähentävät luottamushenkilöiden määrää. Jäljelle jäävillä on töitä entistä enemmän.
Esimerkiksi uudessa Oulussa on nyt 134 valtuutettua vähemmän kuin liittyneissä kunnissa aiemmin yhteensä. Luottamushenkilöpaikat vähenivät 550:stä 230:een.
Salon kaupunginhallituksen jäseneltä työ vei ennen 2–3 tuntia viikossa. Kuntaliitosten jälkeen työmäärä on 2–3 päivää viikossa.
Pihlaja epäili, että suurkunnissa on kohta päättäjäpula.
Seitsemässä kunnassa kymmenestä kuntalaiset eivät luota päättäjiinsä. Tämä käy ilmi vuonna 2011 tehdystä 13 000 vastaajan Arttu-tutkimuksesta. Pihlajan mielestä tulos on huolestuttava.
Kuntakoon kasvu pidentää etäisyyksiä ja suurentaa käsiteltäviä asioita. Paikallisten asukkaiden arkitarpeet eivät ehkä hoidukaan.
Pihlajan kotiseudulla Porvoossa hidaste rakennettiin väärään paikkaan. Asukkaita ei kuultu.
Esimerkillistä pöhinää on Pihlajan mielestä Yläkemijoen aluelautakunnassa, josta on 40–90 kilometriä Rovaniemen keskustaan. Yhdeksän kylän ja tuhannen asukkaan lautakunta on toiminut jo 20 vuotta.
Rovaniemen kaupunginvaltuusto on päättänyt laajentaa aluelautakunnat jokaiselle palvelualueelle.
”Nykyinen kuntalaki mahdollistaa vaikka kuinka pitkälle viedyn lähidemokratian”, Pihlaja muistutti. Tämä kohta Suomen kuntalaissa on muita Pohjoismaita parempi. Lain suomia mahdollisuuksia ei monessa Suomen kunnassa kuitenkaan ole käytetty.
Hallituksen kaavailema historian suurin kuntauudistus vaatii onnistuakseen nyt ehdottomasti toisenlaista otetta lähidemokratiaan. Hyvinvointi ei säily syrjäkylillä julkisen sektorin toimin ja voimin, Pihlaja sanoi.
Kalakukko-hankkeen kansainvälisyysaktivaattori Päivi Hartman muistutti, että työ- ja elinkeinoministeriö suosittaa liitoskuntien maaseudun vaikutusarvion tekemistä.
Heikki Jääskeläinen Siilinjärveltä piti kaiken huippuna esitystä kansanäänestyksestä. ”Kuopiolaisetko saisivat äänestää, haluaako Siilinjärvi liittyä Kuopioon?”
Kuopion ja Karttulan liitoksessa on ollut seurantaryhmä kolme vuotta. Entinen karttulalainen Veijo Karkkonen ei ollut tyytyväinen ryhmän vaikutusmahdollisuuksiin. Päätösvaltaa ei ole, talousvaltaa ei ole, on pelkkää seurantavaltaa.
Siilinjärveläinen Marjaana Pitkänen ihmetteli Kuopion neuvottelutaktiikkaa. Suuri Kuopio haluaa neuvotella jokaisen pienemmän kunnan kanssa erikseen. Yhdessä pienkunnilla olisi enemmän vaikutusvaltaa. Samaa mieltä oli muutama muukin puheenvuoron käyttänyt.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
