Ympäristölupiin haetaankeveämpiä vaihtoehtoja
Ympäristöministeriö valmistelee laajaa ympäristönsuojelulain kokonaisuudistusta, jonka ykkösvaihe on menossa eduskuntaan helmikuussa. Kakkosvaihetta työstetään ympäristöministeriössä.
Valmistelua on pilkottu työryhmille. Eläinsuojien ympäristölupien kehittämiselle on oma työryhmä.
Työ on vasta alussa. Takana on neljä kokousta, joissa on käyty läpi olemassa olevaa tilannetta, kertoo eläinsuojatyöryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Markus Tarasti ympäristöministeriöstä. ”Mitään linjanvetoja ei ole tehty.”
Tarastin mukana karjatilat ovat kokeneet ympäristölupien hakemisen työlääksi. Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää, onko lupien hakua mahdollista keventää.
Tarastin mukaan esillä on muun muassa luparajojen korottaminen sekä lupien mahdollinen korvaaminen rekisteröintimenettelyllä ja normiohjauksella.
Jos rekisteröintiin päätetään ryhtyä, se edellyttää minimivaatimusten antamista valtioneuvoston asetuksella. Tekemistä on etenkin minimietäisyyksien määrittämisessä lähimpään häiriintyvään kohteeseen.
Rekisteröintiä käytetään asfalttiasemille, pienpolttolaitoksille ja polttoaineen jakeluasemille, millä on haluttu keventää hallinnon taakkaa.
Ympäristölakimies Minna Ojanperä MTK:sta pitää rekisteröintimenettelyyn siirtymistä varteenotettavana vaihtoehtona. Lisäselvityksiä ja huolellista pohtimista tarvitaan, mikäli eläinsuojan sijoittamista ja ympäristövaikutuksia halutaan ohjata yleisellä asetuksella.
Kotieläintalous on vakiintunut toimiala, jota ohjataan monella muullakin tavalla, Ojanperä muistuttaa.
Ojanperän mukaan kaikki edellytykset on olemassa sille, että ympäristölupaprosessia kevennetään.
”Tarvitaan vain tahtoa ja ratkaisukeskeistä asennetta.”
Nykyisessä lupamenettelyssä viranomainen voi käyttää tapauskohtaista harkintaa, mutta rekisteröintimenettelyssä metrit eivät jousta niin helposti, Ojanperä miettii.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa ennen joulua, että ympäristölupien luparajoja voidaan nostaa ja kuntien päätettäväksi kuuluvien lupien ylärajaa nostaa nykyisestä 75 lypsylehmästä sataan lypsylehmään.
Kunnat myöntävät ympäristöluvat 30–75 lehmän hankkeisiin. Sitä suuremmat käsitellään aluehallintovirastoissa.
Ojanperän mielestä luparajoihin kaivataan korotusta. Nykyiset rajat päätettiin toistakymmentä vuotta sitten. Silloin isoksi katsottu hanke on nykymittapuun mukaan pieni.
Aluehallintovirastot ovat yksimielisesti nykyisten rajojen kannalla, eikä rajojen korottamista pidetä tarpeellisena.
Johtaja Tarja Savea-Nukala Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta (avi) katsoo, että luvituksessa on etua, kun viranomainen on sopivan kaukana hakijasta. Se takaa tasapuolisen kohtelun.
”Naapurikin uskaltaa ottaa yhteyttä.”
Aveilla on valtakunnallista yhteistyötä, jolloin toimintatavat ovat yhdenmukaisia koko maassa. Virastoissa on myös käytettävissä monipuolista asiantuntemusta.
Savea-Nukalan mukaan eläinsuojan sijoittaminen on tärkein päätös, kun uudelle eläinsuojalle mietitään paikkaa.
Laajentamismahdollisuudet on syytä pitää visusti mielessä, sillä karjatalous keskittyy ja tiheästi toistuvat eläinsuojien laajennukset ovat tyypillisiä karjatiloille.
Maatalouden rakennekehitys vähentää kuntien roolia ympäristölupien myöntämisessä sika- ja siipikarjavaltaisessa Etelä-Suomessa. Maito-Suomessa tilanne on toinen.
Ympäristösihteeri Matti Forsman Huittisista toteaa, että kunta on myöntänyt kuudelle eläinsuojalle ympäristöluvan viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Avin kautta on tullut pitkälti toistakymmentä lupaa.
Kunnan myöntämissä luvissa yläraja on tuhat lihasikapaikkaa. Niin pieniä ei enää tehdä, ei edes 2 000 lihasian sikaloita, Forsman kertoo.
Ympäristöluvat työllistävät silti Huittisissa. Viljelijät ottavat yhteyttä kuntaan ja kyselevät luvista ja siitä, keneltä lupaa pitää hakea, Forsman toteaa.
Aluehallintovirastot pyytävät luvista kunnan lausuntoja. Kunta myös huolehtii hakemuksen nähtävillä olosta. Työtä on lähes yhtä paljon kuin ympäristölupaa myönnettäessä, mutta korvausta siitä ei saa, Forsman toteaa.
Ympäristöjohtaja Martti Veteli Ylä-Savon sote-kuntayhtymästä ei näe esteitä luparajojen korottamiselle.
Veteli uskoo, että kunnat selviävät urakasta. Käsittelyajat voivat hieman pidentyä, jos lupien käsittelyyn ei saada lisäresursseja.
Ympäristöluvan korvaamista rekisteröinnillä kannattaa Vetelin mielestä selvittää. Hän ei näe siinä ongelmia. Säädökset pysyvät ennallaan.
VEIKKO NIITTYMAA
Kunnat
myöntävät ympäristöluvat 30–75
lehmän hankkeisiin. Sitä suuremmat
käsitellään alue-
hallintovirastoissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
