
Metsityskorvaus sai vaalipaneelissa täyden tuen – vain vihreät vähentäisivät hakkuita
Syrjäiset pellot haluttaisiin muuttaa hiilinieluiksi metsittämällä.
Hakevuoren energiapäivän vaalipaneeliin perjantaina Askolassa osallistuivat kansanedustajat Ville Skinnari (sd.), Johanna Karimäki (vihr.), Timo Heinonen (kok.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Mikaela Nylander (r.) sekä MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Kuva: Kimmo Haimi
Äänestyksessä kantojen noston kieltämisestä vihreää näytti vain Johanna Karimäki. Kuva: Jouko KyytsönenSyrjäisten peltojen metsittämistuki sai puolueilta yksimielisen tuen perjantaina Hakevuoren ja Bioenergiayhdistyksen järjestämässä haketus- ja vaalipaneelitilaisuudessa Askolassa.
Peltoheittojen ja aukeiden alojen metsittämisellä lisättäisiin metsien pinta-alaa ja samalla hiilinieluja, jolloin metsiä voitaisiin hakata nykyistä enemmän tarvittaessa.
Paneeliin osallistuivat kansanedustajat Timo Heinonen (kok.), Antti Kaikkonen (kesk.), Johanna Karimäki (vihr.), Mikaela Nylander (r.) ja Ville Skinnari (sd.).
Asiantuntijoina olivat mukana MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen, Lahti Energian Mikko Rajala, Metsäkeskuksen Karen Wik-Portin ja Helenin Maiju Westergren, joka lappuäänestyksessä näytti metsitystuelle ainoana keltaista korttia.
Westergren oli aiemmin keskustelussa sanonut, että energiantuottajat eivät kannata mitään tukia, vaan päästökauppajärjestelmällä pitää pärjätä.
Paneelia vetänyt Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka kysyi osallistujilta, pitäisikö metsien hakkuita vähentää nykyisestä noin 77 miljoonasta kuutiometristä vuodessa.
Vain Karimäki näytti vihreää. Hänen ja vihreiden mukaan neljä vuotta sitten hakattu 65–70 miljoonaa kuutiota vuodessa riittäisi, ja siten saataisiin hiilinieluja lisättyä.
Muut panelistit lisäisivät maltillisesti hakkuita ja puun käyttöä 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Myös Skinnari kannatti, jos puun kasvua ja nieluja saadaan lisättyä.
Kaikkonen, Heinonen ja Nylander pitivät Skinnarin kantaa hyvänä. He toivoivat SDP:n pysyvän tässä linjassa, koska tähän mennessä puolueen kanta on häilynyt.
Hakkarainen laajensi hakkuumääräkeskustelua toteamalla, että jokaisen Suomessa hakatun kuution arvo on 250 euroa jalostettuna.
”Kannattaisiko ottaa tämä raha metsästä irti ja vähentää sen avulla hiilipäästöjä jostain muualta tehokkaammin?”
Hakkarainen totesi myös, että Luonnonvarakeskuksen mukaan vuodesta 2025 eteenpäin kestävää hakkuumäärää voidaan kasvattaa jo 93 miljoonaan kuutioon vuodessa.
Metsien puumäärä lähtee jyrkästi kasvamaan vuoden 2030 jälkeen.
Kaikkosen mielestä metsät ovat ilmaston kannalta ratkaisu eivätkä ongelma. Nylander yksinkertaisti asiaa toteamalla, että puu on uusiutuvaa, kivihiili ei.
Laurikka kysyi myös, pitäisikö metsien raivauksesta eli metsän pinta-alan pienentämisestä maksaa. Siihen panelistit nostivat erivärisiä kortteja.
Karimäki kannatti maksua, samoin yllättäen MTK:n Hakkarainen. Hän perusteli sitä sillä, että 70 prosenttia metsien vähenemisestä menee erilaiseen rakentamiseen kasvukeskuksissa, jolloin pitää käyttää aiheuttaja maksaa -periaatetta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









