Ilmastolaki edistää kansainvälistä ilmastosopua

Suomi ei tähän asti ole ollut edelläkävijä kansainvälisissä neuvotteluissa. EU:n neuvottelupöydissä Suomi on lähinnä jarruttanut ilmastotoimien etenemistä. Ilmastolain myötä olemme nyt linjaamassa, että täällä otetaan päästöjen vähentäminen tosissaan.

Hallituskaudesta toiseen päästövähennystoimia tahdittava ilmastolaki varmistaa vähintään 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta pitäisi ilmastotieteen valossa tarkistaa ylöspäin, mutta joka tapauksessa Suomella on vihdoin ovi auki fossiilisesta energiantuotannosta irtautumiseen. Kansalaisilla ja tutkimustiedolla on jatkossa vahvempi rooli ilmastotoimien suunnittelussa. Myös esimerkiksi ammattiyhdistysliike on kiitellyt lisääntyvää avoimuutta.

Kansalliset ja alueelliset toimet ovat viime vuosina painottuneet yhä enemmän erilaisissa selvityksissä siitä, miten YK:n ilmastoneuvottelujen umpisolmu saadaan avattua. Samaan aikaan energiantuotanto on muuttumassa radikaalisti, ja edistysaskelia kestävämpään suuntaan on otettu esimerkiksi Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus 9.6. kantoi huolta Suomen asemasta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ilmastolain myötä Suomi voi vihdoin alkaa toteuttaa nykyisen hallitusohjelmassa sovittua pyrkimystä ”sitovaan ja vaikuttavaan globaaliin ilmastosopimukseen, jolla ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa kahteen asteeseen”.

Yli kaksikymmentä vuotta kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja on osoittanut, että ilmastonmuutos ei odottele kansainvälistä sopimusta. Neuvotteluissa ei ole odotettavissa läpimurtoja niin kauan, kuin kaikkien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa itselleen mahdollisimman kevyet velvoitteet. Päinvastoin: vasta sitten, kun maat tulevat neuvottelupöytiin järkevien tarjousten kanssa, on mahdollista saada jotain aikaan.

Hanna Hakko

kampanjakoordinaattori

Maan ystävät ry.

Avaa artikkelin PDF