Mutta missä ovat yritykset?
”Minulla on innostava työ: en jaa rahaa, mutta voin luoda toivoa”, ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Lenita Toivakka (kok.) sanoo uudesta työstään.
Ministeri vaikuttaa neljän kuukauden kuluttua myös hämmentyneeltä.
”Päässäni surraa koko ajan kysymys: miksi suomalaiset yritykset eivät lähde rohkeammin kansainvälistymään?”
”Meillä on kansainvälisiä huippuosaajia terveysteknologiassa, cleantechissä ja ICT:ssä. Ja suomalaisen puhtaan ruuan maine on mennyt maailmalla läpi, se tunnetaan. Mutta missä ovat yritykset?”
Viennissä olisi nyt työntöä ja vetoa: oma, Euroopan ja Venäjän talous ovat epävarmoja ja euro heikko. Samaan aikaan Aasiassa, Intiassa, Pohjois-Afrikassa ja Pohjoismaissa olisi imua puhtauden, energian, arktisuuden, laivanrakennuksen, metsäalan ja opetuksen osaamiselle sekä ruualle.
Toivakka mainitsee esimerkiksi Pariisin suuret elintarvikemessut, minne houkutelluista 350 suomalaisyrityksestä vain kahdeksan lähti mukaan.
”Se oli huipputapahtuma, ja mukana olleet yritykset olivat tyytyväisiä.”
”Meidän täytyy sisukkaammin lähteä maailmalle eikä odottaa täällä, että joku kasvuhana aukeaa. Kasvu tehdään itse. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, meihin luotetaan eikä kenenkään tarvitse lähteä yksin”, sanoo Toivakka MT:n haastattelussa.
Yritysten kansainvälistymistä on tuettu vuodesta 2012 Team Finlandin alla eli eri ministeriöiden, ulkomaanlähetystöjen ja Finpron avulla. Ministerit ovat reissanneet Etelä-Amerikasta Afrikkaan ja Lähi-idästä Aasian perukoille.
Toivakka on käynyt Pariisissa ja Oslossa ja lisää matkoja on tulossa.
Nyt hän kiertää Suomea kysymässä yrityksiltä, miten julkisia kansainvälistymispalveluja pitäisi kehittää.
”Tiedän jo, että messu- ja muiden avustusten hakeminen koetaan byrokraattiseksi ja sääntely jäykäksi. Eräskin yritys olisi halunnut lähteä autolla Saksaan, mutta sääntöjen mukaan piti mennä lentokoneella.”
Yritysten apuna ovat ely-keskusten Team Finland -väki sekä paikalliset yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit.
”Tavoitteeni on saada pienet ja keskisuuret yritykset innostumaan viennistä. Siinä sitä haastetta onkin!”
Pk-yrityksistä 14 prosenttia on kansainvälisillä markkinoilla, Ruotsissa 21 ja Saksassa 18, Toivakka vertaa.
Vienti tarvitsee uutta pohjaa ICT- ja metsäviennin surkastumisen ja Venäjän vuoksi.
”Voi tulla uusia vientikieltoja, joten muun elintarvikeviennin pitää olla pysyvällä pohjalla. Mutta Venäjällä on hyvät markkinat, ei siitä pidä luopuakaan.”
Valtio ja elintarviketeollisuus ponnistavat nyt Kiinaan. Suomi on viritellyt sinne sian- ja siipikarjan lihan vientiä.
”Kiinan viranomaiset ovat käyneet tarkastuskäynnillä Suomessa. Toivon, että voisin allekirjoittaa maiden välisen elintarvikevientisopimuksen, kun menen tammikuussa Kiinaan.”
Kysymys ei ole vielä kaupoista, vaan kauppayhteyden avaamisesta.
”Rohkaisen pieniäkin suomalaisia toimijoita valtaamaan pienillä tuoteryhmillä erikoismarkkinoita, herkkukauppoja ja ravintoloita. Laatu on kunnossa, emmekä kilpaile hinnalla.”
Toivakka ei pelkää, että valtava Kiina ostaisi meiltä kohta kaiken ja jättäisi nälän.
EU:n pakotteista johtuvat vientivaikeudet Venäjälle eivät ole vielä johtaneet maitoalan toivomiin korvauksiin EU:lta. Eurooppaministeri Toivakan mukaan toistaiseksi on päätetty tukea kansallisesti pohjoista aluetta, hakea EU-komissiolta maksuvaltuutta maidolle Etelä-Suomeen ja saatu EU-maat maitotukien kannalle.
Baltia ja Suomi tapaavat uuden maatalouskomissaarin tänään maanantaina Brysselissä.
Olisiko Suomi valmis kasvattamaan EU:n budjettia ja samalla omaa nettomaksuaan, jotta maitokorvauksiin saataisiin rahaa?
”Sanoisin, että nykyisten rahojen puitteissa pitää neuvotella. Kysymys ei ole kovin suurista korvauksista ja tärkeintä olisi saada edes jotakin tukea.”
Toivakka tutkisi myös alue-, maatalous- ja koheesiorahojen joustoja ja kohdentamista.
”Heittäisin pallon myös alueille.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
