Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen mukaan maaseudun ihmisten pitää varautua sanomalehden nykyistä harvempaan jakeluun: ”En usko, että viisipäiväinen jakelu enää onnistuu”

Lulu Ranne ei ota kritiikkiä vastaan hallitusohjelman inftastruktuurihankkeiden epätasaiseen jakautumiseen maan sisällä. Ranteen mukaan koko maahan investoidaan. Kuva: Jarkko Sirkiä

Liikenne- ja viestintäministerinä aloittanut Lulu Ranne (ps) ei kavahda ministerin tiukkaa aikataulua. Hän sanoo olevansa jo aiemminkin aktiivinen kansanedustaja.

”Olen tehnyt aina ihan hirvittävästi töitä. Tehtyjen tuntien määrä ei välttämättä muutu, mutta intensiteetti tulee muuttumaan.”

Ministerin viidennen kerroksen kulmahuoneeseen noustessa ikkunoista näkyy Helsingin kauppatori ja paljon kohuttu Pohjois-Esplanadin remontti, jossa autoilijat menettivät yhden kaistan kevyelle liikenteelle.

Aiemmin kauppatorilla liehuivat myös Pride-liput. Niitä Ranne ei haluaisi kuviin, eikä hän ole tyytyväinen Esplanadin remontiinkaan.

Ministerinpestistä hän on kuitenkin silminnähden tyytyväinen.

Alas istuessa tuore ministeri tokaisee, että nyt meni oikea salkku oikealle ihmiselle.

Ranne on taustaltaan diplomi-insinööri ja Ely-keskuksen entinen virkamies, mikä hänen mukaansa auttaa sopeutumaan uuteen asemaan, jossa ei voi ilmaista näkemyksiään samoin kuin rivikansanedustajana.

Nimityksen jälkeen Ranne totesi ensitöikseen Ylelle, että Itä-Suomen saavutettavuusongelmiin kehitetty Itärata-hanke on hänen mielestään järjetön ajatus.

”Itärata ei tuo Itä-Suomeen laskelmien mukaan tällä hallituskaudella mitään lisäarvoa. Valtiolla ei ole rahaa ja laskelmat osoittavat, että isoista ratahankkeista Itärata on heikoin”, Ranne sanoo ja alleviivaa valtion kirstun pohjan jo näkyvän.

Ranne vakuuttaa, että itäinen Suomi saa silti osansa hallituksen kaavailemasta järeästä kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketista. Ranne kuitenkin painottaa rahan vähyyttä ja sitä, että uusien isojen hankkeiden sijasta on parempi satsata nykyiseen verkostoon.

”Paras tapa lisätä Itä-Suomen saavutettavuutta on nykyisen verkoston kunnossapito ja peruskorjaus. Tällä hetkellä itään ollaan laittamassa lähes puoli miljardia euroa raiteisiin ja teihin.”

Petteri Orpon (kok) hallitus on toteuttamassa Turun tunnin junaa ja pääomittamassa hanketta 500 miljoonalla eurolla.

Miksi tässä tapauksessa ei parannella nykyistä rataa?

”Se on vain puoli miljardia. Kirjaus on kompromissi ja kyllä sille on parhaat argumentit, jos miettii täysin uusia hankkeita”, Ranne vastaa.

Tiestöön uusi hallitus aikoo panostaa karkeasti puolet kolmen miljardin infrapaketista. Hallitus aikoo investoida muun muassa korjausvelan purkuun.

Tienkäyttäjille helpotusta polttoaineiden hintaan hallitusohjelma antaa sen verran, että poliittisin päätöksin hinnat eivät nouse.

Ohjelmassa luvataan kompensoida jakeluvelvoitteen aiheuttaman nousun autoilijoille, mutta pumppuhintojen ei varsinaisesti odoteta laskevan. Myöskään ammattikuljetuksille suunnattua ammattidieseliä ei ohjelmasta löydy.

Ranne puolustaa polttoainekirjauksia ja sanoo olevansa tyytyväinen hintojen perälautaan ohjelmassa. Puolue ei halua nostaa polttoaineiden hintoja, Ranne sanoo.

Hallitus on myös kaavaillut säästöjä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle. Yksi säästökohde löytyi yksityistieavustuksista, joista hallituskaudella aiotaan säästää lähes 30 miljoonaa euroa.

”Olen vakuuttunut siitä, että tässä tilanteessa kaikki ymmärtää, että joka suunnasta pitää vähän nipistää. On varauduttava siihen, että yksityisten ihmisten vastuu teistään voi kasvaa.”

Ranteen mukaan hänen käymiensä keskustelujen perusteella maakuntien ihmisten kanssa asia ei ole herättänyt suurta huolta. Tarkkoja vaikutuksia leikkauksesta ei ole selvillä jo valmiiksi korjausvelkaisiin yksityisteihin. Ministeri kuitenkin sanoo, että ei olisi huolissaan.

Ranne on tyytyväinen uuden hallituksen ohjelmaan ja kuvailee sitä pragmaattiseksi. Kuva: Jarkko Sirkiä

Toinen kiperä säästökohde maaseudun kannalta löytyy sanomalehtien jakelutuen puolittumisesta. Tuella on mahdollistettu viisipäiväisen sanomalehtijakelun turvaaminen haja-asutusalueilla.

Ranne sanoo, että maaseudun ihmisten tulisi varautua siihen, että lehti ei kolahda laatikkoon enää jokainen arkipäivä.

”En usko, että viisipäiväinen jakelu enää onnistuu”, Ranne täräyttää.

Liikenne- ja viestintäministerin tehtäviin kuuluu myös Yleisradion ohjaus.

Ylestä muodostui kevään vaalien yksi pääteemoista ja erityisesti perussuomalaiset vaativat Ylen rahoituksen leikkaamista jopa puoleen.

Leikkaukset muuttuivat neuvotteluissa parlamentaariseksi työryhmäksi, joka kevääseen 2024 mennessä pohtii Ylen tulevaisuutta. Ranteen mukaan Ylen pitäisi vähentää poliittista sisältöä ja keskityttävä perusasioihin. Hän penää myös tehokkuutta ja avoimuutta.

Hän on selkeän tyytymätön Ylen toimintaan ja sanoo, että myös Ylen pitäisi osallistua valtion talouden säästötalkoisiin.

”Ei voi olla niin, että paisunut organisaatio jatkaa vanhaan malliin ja muu Suomi säästää.”