Kyläkauppojeninvestointituki vaakalaudalla
Kyläkauppojen investointituen jatkosta ei ole varmuutta.
Työ- ja elinkeinoministeriö ei saanut tuelle täksi vuodeksi myöntämisvaltuutta. Tukipäätöksiä kuitenkin on tehty, sillä edellisinä vuosina rahaa on jäänyt käyttämättä.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Raimo Puhto kertoo, että täksi vuodeksi siirtyi 1,2 miljoonaa euroa.
”Sitä on vielä riittämiin”, Puhto sanoo.
Tukea voi saada esimerkiksi kyläkaupan remontteihin tai kylmäkalusteiden uudistamiseen.
Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelma linjaa, että elinkeinotukia karsitaan. Eduskunta ratkaisee tukiasian hallituksen esityksestä syksyn budjettineuvotteluissa.
Valtioneuvoston asetus kyläkauppatuesta on edelleen voimassa. Ministeriö päätti 2009 jatkaa tukea vuoden 2014 loppuun.
Tänä vuonna tukipäätöksiä on tehty 18. Yhteensä on myönnetty 557 000 euroa.
Nykymuodossa kyläkauppatukea on myönnetty vuodesta 2008 lähtien. Lähivuosina tukipäätöksiä on tehty vuodessa noin 40.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on ollut vuosittain miljoonan euron tukivaltuudet.
Avustus kattaa enimmillään 40 prosenttia investoinneista, jotka parantavat tai monipuolistavat kyläkaupan palveluita. Aiemmin valtio on tukenut kiinteistöjen kunnostamista 60 prosentinkin osuudella.
Tukea saavan kyläkaupan on sijaittava taajaan asutun alueen ulkopuolella ja myytävä päivittäistavaroita. Niiden vuosimyynnin tulee jäädä alle kahteen miljoonaan euroon. Päivittäistavaroiden myyntialaa saa olla alle 400 neliömetriä.
Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan tuki on lisännyt toiminnan kannattavuutta.
”Tukea saaneiden myymälöiden myynti on selvästi kasvanut”, johtaja Ilkka Nieminen sanoo.
Hänen mielestään tukea tulisi uudistaa, jotta se tukisi toimintaa jatkossakin.
”Se, että rahoja on jäänyt käyttämättä, kertoo, että tuesta ei ole saatu vaikuttavaa.”
Nieminen myös pohtii, ovatko jotkut kyläkaupat niin merkittäviä, että niille kannattaisi myöntää toimintatukea.
PAULA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
