Venäjä ilmoittaa järjestävänsä strategiset ohjusharjoitukset lauantaina – USA: "Jos he hyökkäävät lähipäivinä, tekee tämä selväksi sen, etteivät he olleet ikinä tosissaan diplomatiasta"

Toisin kuin Venäjä on ilmoittanut, joukkojen kokonaismäärä on länsimaiden mukaan näyttänyt olevan kasvamassa. Kuva: LEHTIKUVA/AFP

Venäjän puolustusministeriö ilmoittaa maan järjestävän huomenna lauantaina strategiset ohjusharjoitukset presidentti Vladimir Putinin johdolla. Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP ja Venäjän valtiollinen uutistoimisto Ria Novosti.

"19. helmikuuta Venäjän asevoimien ylikomentajan Vladimir Putinin johdolla järjestetään suunnitellusti strategisten pelotejoukkojen harjoitukset, joiden aikana laukaistaan ballistisia ohjuksia ja risteilyohjuksia", ministeriön lausunnossa sanotaan.

Harjoituksiin osallistuvat ministeriön mukaan Venäjän ilma- ja avaruusvoimat, strategiset ohjusjoukot, laivasto sekä eteläisen sotilaspiirin yksiköt. Harjoitusalueiden sijaintia ei kerrottu.

Venäjä pitää ydinasekyvykkyyttä esittelevät harjoituksensa kireissä tunnelmissa, sillä se on kasannut Ukrainan rajan tuntumaan yli 100  000 sotilastaan. Vaikka Venäjä on kertonut ryhtyneensä vetämään joukkoja alueelta, länsimaiden mukaan tästä ei ole vielä tiedustelutiedossa nähty merkkejä.

Ukrainan tuoreimman arvion mukaan venäläisjoukkoja olisi sen rajan tuntumassa noin 149  000. Yhdysvaltain mukaan Venäjä näyttää valmistautuvan hyökkäykseen, ja sotilasliitto Nato on esittänyt huolensa siitä, että Venäjä yrittää tehtailla tekosyytä väliintulolle Itä-Ukrainan separatistialueilla.

Itä-Ukrainan sodan rintamalinjalla on taas tänään esitetty puolin ja toisin syytöksiä aselevon rikkomuksista. Ukrainan asevoimien mukaan separatistit rikkoivat aselepoa perjantain vastaisena yönä 20 kertaa puolenyön ja aamuyhdeksän välillä. Samaan aikaan Donetskin ja Luhanskin alueen separatistiryhmät sanovat Ukrainan armeijan ampuneen 27 kertaa.

Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan tykistötuli on jatkunut tänään päivällä rintama-alueella. Kreml kertoo olevansa "hyvin huolissaan" yhteenotoista. Ukraina tähdentää, että se ei ole käynnistämässä minkäänlaista hyökkäystä Itä-Ukrainassa tai Krimin niemimaalla, jonka Venäjä otti kansainvälisen oikeuden vastaisesti haltuunsa Ukrainalta vuonna 2014.

"Ukraina vahvistaa puolustustaan, mutta meillä ei ole aikomustakaan suorittaa sotilasoperaatioita separatisteja tai Krimin niemimaata vastaan", kertoi parlamentille Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov.

Jännitteet alueella kasvoivat eilen, kun muun muassa alueella oleva päiväkoti sai osuman raskaasta aseesta. Ukrainan mukaan iskun tekivät Venäjän tukemat joukot.

Venäjä sanoi aiemmin tänään jälleen alkaneensa vetää pois sotakalustoaan Ukrainan rajoilta.

Venäjän puolustusministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan Venäjä olisi vetämässä pois tankkeja ja muita panssaroituja ajoneuvoja rajoilta takaisin asemapaikkaansa Nizhni Novgorodissa sotaharjoitusten päätteeksi. Venäjän mukaan myös 10 taistelukonetta on siirretty pois Venäjän miehittämältä Krimin niemimaalta.

Kuluneella viikolla sotilasliitto Naton pääsihteeri J ens Stoltenberg kommentoi toimittajille, että toisin kuin Venäjä oli jo aiemmin ilmoittanut, eivät Nato-maat ole havainneet merkkejä siitä, että Venäjä olisi vetämässä joukkojaan Ukrainan rajan tuntumasta. Venäjän joukkojen kokonaismäärä näytti päinvastoin olevan kasvamassa.

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi torstai-iltana paikallista aikaa päätöslauselman, jossa luvataan tukea Ukrainan hallitusta kriisin keskellä. Päätöslauselmassa kehotetaan presidentti Joe Bidenia huolehtimaan siitä, että Venäjä maksaa kovan hinnan, jos se hyökkää Ukrainaan. Asiasta kertoivat muun muassa Hill-lehti ja Politico.

Symbolinen lausunto sai tukea molemmista puolueista. Sen sijaan poliitikot eivät päässeet sopuun konkreettisista talouspakotteista, joilla Venäjää voitaisiin rangaista hyökkäyksen toteutuessa. Erimielisyyttä aiheuttivat ehdotetut venäläispankkeihin kohdistuvat pakotteet, joilla olisi ehkä vaikutuksia myös Euroopassa, sekä Nord Stream 2 -kaasuputken tulevaisuus.

Vaikka lausunto ei ole laillisesti sitova, sen sisällöstä käytiin jonkin verran väittelyä, kertoo Politico. Vastaanhangoittelija oli Kentuckyn republikaanisenaattori Rand Paul, joka on vastustanut Yhdysvaltain osallistumista sotilastoimiin.

"Meistä sen pitäisi sanoa, että mitään tässä päätöslauselmassa olevaa ei voida tulkita luvaksi sodalle tai joukkojen tuomiselle Ukrainaan", Paul kertoi toimittajille.

Lopulta yksimielisesti hyväksytyssä lauselmassa ei mainita mitään sotilaallisista toimista Ukrainassa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken tapaa venäläiskollegansa Sergei Lavrovin ensi viikolla, kunhan Venäjä ei hyökkää Ukrainaan, kertoo Yhdysvaltain ulkoministeriö.

Ulkoministeriön edustajan Ned Pricen mukaan Yhdysvallat uskoo, että kriisi voidaan ratkaista vastuullisesti ainoastaan diplomatian ja vuoropuhelun kautta.

Ministeritapaamista ehdotti alkujaan Yhdysvallat. Price kertoo Twitter-tilillään Venäjän vastanneen ehdotukseen ja ehdottaneen, että tapaaminen järjestettäisiin ensi viikon lopulla.

Yhdysvallat aikoo Pricen mukaan suostua venäläisten ehdotukseen sillä ehdolla, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan.

"Jos he hyökkäävät lähipäivinä, tekee tämä selväksi sen, etteivät he olleet ikinä tosissaan diplomatiasta", Price kirjoitti.