UUTISTAUSTA Venäjän investoinneissa ja liikesuhteissa Bangladeshin riski
BRYSSEL (MT)
Euroopan energiaomavaraisuuden lisääminen kiinnostaa nyt kaikkia. Krimin kriisi on kirkastanut asian Brysselissä.
”Meidän pitää lopettaa energian tuominen Venäjältä mahdollisimman pian”, vaati EPP:n europarlamentaarikko, Puolan entinen pääministeri Jerzy Buzek keskiviikkona Euroopan parlamentin toimittajaseminaarissa Brysselissä.
Myös Cambridgen yliopiston historian professori Brendan Simms sanoi, että Euroopan energia pitäisi hankkia muualta kuin Venäjältä, kunnes Krimin niemimaa on saatu takaisin Ukrainalle.
Liiketoimissa Venäjällä voi myös menettää kaiken, mikä on Buzekin mukaan unohtunut.
”Investoinnit ja liikesuhteet Venäjän kanssa ovat yhtä riskialttiita kuin Bangladeshin, Venezuelan, Kenian tai Tansanian kanssa.”
Venäjän vakaus puolestaan on Buzekista Pakistanin luokkaa.
Euroopan parlamentin entisen puhemiehen mukaan Ukrainaa tulee tukea, samalla kun vaaditaan pikaisia uudistuksia. Myös maan EU-jäsenyydestä on keskusteltava. ”Mantereen vakauden puolesta pitää taistella.”
Euroopan unionin asettamat pakotteet eivät ole vielä vaikuttaneet Venäjän talouteen. Krimin kriisin synnyttämä epävarmuus ei ole myöskään juuri vaikuttanut Euroopan talouteen. Se voi kuitenkin uhata orastavaa talouskasvua.
EU-tasolla ei haittaisi, vaikka kauppa Venäjän kanssa loppuisi kokonaan. Esimerkiksi Suomelle se kuitenkin on tärkeää.
Buzekin mukaan nykyiset Venäjän vastaiset pakotteet ovat tärkeitä, vaikka ne eivät toimisikaan halutulla tavalla. ”Ne viestivät, että EU ei salli kansainvälisen oikeuden rikkomista.”
Talouspakotteita hän kuitenkin välttäisi, sillä ne tekevät vahinkoa myös EU-maissa.
Simms puolestaan esitti keskiviikkona, että kauppa ja investoinnit Venäjän kanssa tulisi laittaa jäihin.
Krimin kriisi on Simmsin mukaan selvittänyt Euroopan päätä. On herätty siihen, ettei EU voi taata Baltian maiden turvallisuutta.
”EU ei ole oikea unioni”, Simms sanoo, ja ehdottaa malliksi liittovaltiota.
Unioni muistuttaa nyt pyhää saksalaisroomalaista keisarikuntaa. Ongelmatkin ovat samoja: päätöksenteko on hidasta, jäsenet ovat erimielisiä, on liikaa konsultointia.
Simmsin mukaan tämä näkyy Krimin kriisissä. ”Itäeurooppalaiset ovat vedonneet Brysseliin turhaan.”
Anglo-amerikkalaistyyppisellä liittovaltiolla yhteisine velkoineen ja puolustuksineen olisi sitkeyttä ulkoista uhkaa vastaan ja kasassa pysymiseen. Simmsin mukaan kaikki alueet saisivat siinä äänensä yhtäläisesti kuuluviin.
Kehuja EU saa kriisinhoidosta EPP:n europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä (kok.). Hänestä uhkaukset toimivat parhaiten, kun ne ovat takaraivossa.
”Uhkauksia kannattaa tirautella pikkuhiljaa. EU on toiminut aika fiksusti. Ei heti oteta pesäpallomailaa ja hutkaista sillä”, hän sanoi tiistaina.
Pietikäinen muistutti, että kun otetaan pieniä askeleita, toisella osapuolella on mahdollisuus tulla neuvottelupöytään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
