VM:n Martti Hetemäki: Suuret kaupungit koko maan työmarkkinajarruna
Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen yhteenlaskettu työttömyys kasvoi yli kaksi kertaa nopeammin kuin muun Suomen, vaikka seutujen avoimet työpaikat ovat lisääntyneet.
Martti Hetemäki varoittaa blogissaan, että Suomen talouskasvu voi tukahtua työvoiman saatavuusongelmiin. Kuva: Saara OlkkonenTyömarkkinat toimivat huonommin maan neljässä suurimmassa seutukunnassa kuin muualla Suomessa. Valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiovaranministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki varoittaa blogissaan, että Suomen talouskasvu voi tukahtua työvoiman saatavuusongelmiin. Varsinaisiksi työmarkkinajarruiksi tilastojen perusteella on havaittu Suomen suurimpien kaupunkiseutujen työmarkkinat.
Hetemäki kirjoittaa, että Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujentyömarkkinat ovat toimineet työttömyydellä ja työllisyysasteella mitaten huonommin kuin muualla Suomessa.
"Neljän suurimman kaupunkiseudun työttömyyden nousun osuus koko maan 2010-luvun työttömyyden noususta on ollut 63 prosenttia."
"Jos työmarkkinat eivät toimi paremmin, talouskasvu voi tukahtua työvoiman saatavuusongelmiin. Työnhaun tuki ja aktiivisuuden varmistaminen ovat avainasemassa", Hetemäki kirjoittaa.
Tuoreet luvut kertovat, että tammikuussa avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut nopeaa kasvuaan. Monilla aloilla työvoiman saatavuus on jo iso ongelma, vaikka työttömyys on suuri.
Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen yhteenlaskettu työttömyys kasvoi yli kaksi kertaa nopeammin kuin muun Suomen 2010–2016, vaikka seutujen avoimet työpaikat ovat lisääntyneet.
Työllisyysaste aleni 2000–2016 vain Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa.
Suomen suurimpien kaupunkiseutujen työmarkkinat ovat 2000-luvulla toimineet työttömyydellä ja työllisyysasteella mitaten huonommin kuin muualla Suomessa.
Suurten kaupunkien työmarkkinoiden ongelmat näyttävät heijastuneen myös talouskasvuun. Kaikkien neljän suurimman maakunnan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut 2010-luvulla hitaammin kuin koko maassa.
Hetemäki pohtii, voiko suurten kaupunkien väkiluvun melko nopea kasvu muun muassa maahanmuuton seurauksena voi olla osaselitys suurten kaupunkien työttömyyden kasvulle.
"Se tuskin on kuitenkaan pääsyy, sillä muiden Pohjoismaiden suurten kaupunkien väkiluvun kasvu on myös ollut nopeaa ilman, että työttömyys on kasvanut."
Tilastot viittaavat siihen, että muissa Pohjoismaissa muun muassa pääkaupungin työmarkkinat ovat toimineet selvästi paremmin kuin Suomessa. Se selittänee myös eroja pääkaupunkien talouskasvussa.
Vuoden alusta alkaen työttömät ovat päässeet työvoimapalveluihin aiempaa nopeammin ja säännöllisemmin. Tämä vie Suomea lähemmäksi muiden Pohjoismaiden käytäntöjä.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi 1.3.2017, kuinka Kela on helmikuusta alkaen ryhtynyt lähettämään kunnille listoja henkilöistä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea 200 päivältä työttömyyden perusteella. Kunnat ovat halunneet tiedot puuttuakseen pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen ennen kuin 300 työttömyyspäivän jälkeen puolet maksetusta työttömyystuesta lankeaa kunnan maksettavaksi.
Lue myös
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
