EU:n kilpailukyky ei riitä Yhdysvaltoja vastaan
Jos Euroopan unioni ja Yhdysvallat pääsevät sopimukseen vapaakauppaneuvotteluissaan, pitää EU:n parantaa maataloutensa kilpailukykyä, vaatii MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
”Kilpailun kiristyessä meillä ei ole varaa ylläpitää näin kallista ja byrokraattista järjestelmää ruuan laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.”
Marttila totesi Yhdysvaltojen maatalouspolitiikan kannustavan investoimaan ja takaavan viljelijöiden tulot. EU:ssa sen sijaan on lisätty vaatimuksia viljelijöille ja siten nostettu tuotantokustannuksia.
Jos tuonti USA:sta vapautetaan, sen arvioidaan vaikuttavan pahiten eurooppalaiseen naudanlihan tuotantoon. Myös EU:n siipikarjanlihan, sianlihan ja viljan tuotanto kohtaavat entistä voimakkaamman kilpailun.
EU:n ja Yhdysvaltojen ei pidä kiistellä, kumman maataloudessa on paremmat menetelmät, professori Dan Hamilton yhdysvaltalaisesta Johns Hopkinsin yliopistosta sanoi MTK:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa perjantaina.
Esimerkiksi hän nosti broilerintuotannon, jossa Yhdysvalloissa käytetään klooripesua bakteerientuhoamiseen. Keski-Euroopassa taas käytetään paljon antibiootteja.
”Yhdysvaltojen ja EU:n maataloudessa on eroja. Molemmilla on käytössään hyvät tuotantotavat. Neuvotteluissa pitää löytää keskitie eikä kiistellä kumman menetelmät ovat paremmat.”
”Koska EU ja Yhdysvallat ovat samankokoisia, ei kumpikaan voi sanella, miten pitää toimia. Molempien pitää kehittyä, ei taistella toista vastaan”, professori totesi.
Hamilton piti tärkeänä, että neuvottelut etenevät ensi vuoden aikana. 2016 Yhdysvalloissa on presidentin vaalit ja se pysäyttäisi keskeneräiset neuvottelut pitkäksi aikaa.
Tänä vuonna neuvottelut eivät ole juuri edenneet, kun EU:ssa oli parlamenttivaalit keväällä ja komissaareja on nimetty vielä syksyllä.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) pitää kaupan avautumista erittäin tärkeänä.
”Kauppasopimus tuo paljon hyvää. Se toisi talouteen piristysruiskeen. Tätä mahdollisuutta ei pidä menettää.”
Toivakka tyrmää julkisuudessa liikkuneet väitteet, että sopimus siirtäisi valtioiden määräämisoikeutta suurille yrityksille. Toivakan mukaan sopimus auttaisi pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Marttila toteaa, että sopimus voi tuoda mahdollisuuksia biotaloudelle. Vielä on kuitenkin paljon asioita neuvottelematta.
Sopimus voi myös kohdella Etelä- ja Pohjois-Eurooppaa eri tavoin. Etelän viinimaat saattavat hyötyä sopimuksesta enemmän kuin pohjoisen maat.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
